Intiassakin on pyhä lehmä, meillä urheilu.
Näin on. Jotain arvostelukykyä nyt tarttis olla, olen ymmärtänyt että kirkonkellojen soitto liittyy johon uskonnolliseen meininkiin. Miten Vilppaan voitto mitenkään on sitä sorttia? Vai onko peräti kirkossa rukoiltu sen puolesta?
Itse tiedän joskus rippikoululaisille opetetun, että suosikkijoukkueen puolesta voi ihan hyvin rukoilla. Tyhmänä uskonnottomana olen aina kuvitellut että sikäli kuin Jumala on olemassa, olisi hänen syytä keskittyä enemmän maailmanrauhaan ja vaikka pandemian nujertamiseen. Jospa Vilppaan voitto on helpompi projekti Jumalallekin?
Guareschin (Is Camillon kirjoittaja) Jeesus totesi, ettei hän voi suosia yhtä urheilujoukkuetta - silloinhan hän sortaisi sen vastustajaa.
Välillä näin ateistina kyllä huvittavat kristittyjen touhut. Vaan harmitontahan hupia tuo on.
Angus: "Välillä näin ateistina kyllä huvittavat kristittyjen touhut. Vaan harmitontahan hupia tuo on."
Muutamia vuosikymmeniä sitten kun erosin kirkosta niin ajattelin olevani ateisti.
Mutta sitten huomasin että ateistit ovat vähintään yhtä kiivaita oppikysymyksissään kuin kristitytkin. Se ei minun rauhalliseen luonteeseeni sopinut.
Luokittelin sitten itseni termillä syvällisesti vakaumuksellinen pakana. Vaan kuinkas kävikään, pakana hyväkkäät rekisteröivät itsensä uskontokunnaksi.
Nyt sitten luokittelen itseni uskontojen ulkopuoliseksi.
Ja miten sitten kävi.
Muutama vuosikymmen sitten tulin antaneeksi avioliittolupauksen puolison kaikenlaisesta kunnioittamisesta ja tukemisesta. Ja kun puoliso on hyvin harras kristitty niin nyt sitten istun sanan kuulossa puolison seurana varmaan sata kertaa useammin kuin niin sanotut normikristityt.
Mutta ei tilanne mitenkään huono ole. Syntyy hyviä keskusteluja ja pidän tarkkaa huolta siitä etten loukkaa kenenkään vakaumusta.
T.S. "... ajattelin olevani ateisti. Mutta sitten huomasin että ateistit ovat vähintään yhtä kiivaita oppikysymyksissään kuin kristitytkin. Se ei minun rauhalliseen luonteeseeni sopinut." Mitä kummaa?! Ateisti on henkilö, joka ei usko jumaliin. Aloitko siis tuossa tuokiossa uskoa johonkin jumaliin, koska ateistit ovat kiivaita? Enpä ole sellaisestakaan kuullut, että se on ihan valintakysymys. Olen luullut, että joko sitä uskoo tai sitten ei.
Oletko muuten valmis luopumaan mistä tahansa muustakin ajattelutavastasi, jos sen edustajat ovat kiivaita? Mutta eiväthän läheskään kaikki ateistit ole "kiivaita". Esim. itse en koskaan saarnaa ateismia muille, pidä uskonnollisia ihmisiä tyhminä tai naurettavina tai yritä vieroittaa ketään uskonnostaan. Minulla ei ole tarvetta todistella jumalan olemattomuutta. En ole varmaan koskaan kiivastunut ateismin puolesta. Aivan varmasti samoin on monen muun ateistin laita. Ikävä kyllä näkyvimmin ateismi tulee esiin juuri joidenkin kiihkoilijoiden kautta, mutta heitä on vain osa.
Mutta meitä rauhallisia ateisteja on paljon, tervetuloa takaisin joukkoon! Voit silti istua "sanaa kuulemassa" - aito ateisti ei pelkää saavansa "tartuntaa"...
Tulin kirjoittaneeksi että ateistit ovat mielestäni turhan kiivaita, ja Angus vastasi:
"Mitä kummaa?! Ateisti on henkilö, joka ei usko jumaliin. Aloitko siis tuossa tuokiossa uskoa johonkin jumaliin, koska ateistit ovat kiivaita? Enpä ole sellaisestakaan kuullut, että se on ihan valintakysymys. Olen luullut, että joko sitä uskoo tai sitten ei."
Voisi kai sanoa että vastaus on niin sanotusti kiivas kiukkuinen.
Ja lisäksi Angus käsitti täysin väärin kun arveli minun palanneen jumaluskoon. Angus lukekoon ajatuksella sanani "Nyt sitten luokittelen itseni uskontojen ulkopuoliseksi."
Wikipediassa muuten on näitä luokkia: agnostikko, agnostinen ateisti, epäilijä, negatiivinen ateisti, positiivinen ateisti. Kaikki tietysti kiivaasti oman oppinsa tukena.
Ja sitten oli se että Vapaa-ajattelijat alkoivat hiljalleen liukua kohti uskontoa.
On omat rippileirit, kastajaiset ym., kutakuinkin kaikki kirkolliset seremoniat on kopioitu. Ja tietysti sitten tehtiin oma suvivirsikin, sama sävel, pari sanamuutosta.
Angus: "Mutta meitä rauhallisia ateisteja on paljon, tervetuloa takaisin joukkoon! Voit silti istua "sanaa kuulemassa" - aito ateisti ei pelkää saavansa "tartuntaa"..."
En voi palata johonkin josta en ole koskaan lähtenytkään. Ja sittenhän pitäisi vielä päättää että mihin kilpailevista kuppikunnista liittyisi. Jatkan samalla linjalla kuin täällä palstalla, omana itsenäni.
Ehkäpä painotamme T.S:n kanssa eri puolia ateismissa. Hän tuntuu pitävän sitä jonkinlaisena aatesuuntana, isminä (onhan sanassa kieltämättä tuo -ismi-osa). Minä taas pidän sanaa ateisti yleismääritelmänä henkilölle, joka ei usko mihinkään jumalaan. Siten, jos ei usko jumaliin, on automaattisesti ateisti määritelmän mukaan, määritti itse itsensä miten määritteli, kuului johonkin uskontoon tai ei, kuului johonkin "kuppikuntaan" (?) tai ei, kiivaili tai ei jne. Ateismi ei ole aate tai uskontokunta, johon tunnustautuu tai ei, vaan joko sitä on ateisti tai sitten ei.
