Joulukuussa syntyneillä lapsilla on lähes kaksinkertainen riski saada oppimishäiriödiagnoosi tammikuussa syntyneisiin lapsiin verrattuna, selvisi Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuksesta. Lapsen adhd-diagnoosi (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) ei selittänyt yhteyttä.
Tutkimuksessa olivat mukana kaikki vuosina 1996–2002 Suomessa syntyneet lapset. Lähes 400 000 lapsesta yli 3 000:lla todettiin lukihäiriö, kirjoittamisen tai matematiikan oppimisvaikeus erikoissairaanhoidossa kymmeneen ikävuoteen mennessä.
– Suhteellisen iän epäedulliset vaikutukset koulumenestykseen olivat tiedossa, mutta aiempia tutkimuksia terveydenhuollossa varmistetuista oppimishäiriöistä ei ollut, sanoo tohtorikoulutettava Bianca Arrhenius lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta tiedotteessa.
Suhteellinen ikä tarkoittaa lapsen ikää suhteessa vuosiluokan muiden lasten ikään. Aiemmissa tutkimuksissa suhteellisesti nuoremmilla on todettu suurentunut riski koulukiusaamiseen, adhd-diagnoosiin ja lääkitykseen sekä muihin psykiatrisiin häiriöihin.
Suurella osalla oppimishäiriöisistä lapsista todetaan adhd. Tutkimuksessa verrattiin erikseen lapsia, joilla oli oppimishäiriö ja adhd sekä lapsia, joilla oli oppimishäiriö ilman adhd:tä. Liitännäinen adhd ei vaikuttanut yhteyteen syntymäkuukauden ja oppimishäiriön välillä.
– Tämä löydös oli yllättävä. Erikoissairaanhoitoon ohjautuvilla lapsilla ongelmat ovat tyypillisesti monisyisiä. Emme odottaneet, että suhteellisen iän vaikutus ”puhtaaseen” oppimishäiriöön olisi niin merkittävä, ottaen huomioon aiemmat tutkimustulokset suhteellisen iän yhteydestä adhd:hen, sanoo Arrhenius.
Näin siitä huolimatta, että lapsen tarkka ikä otetaan huomioon adhd:n diagnosoinnissa.
– Vaikuttaa siltä, että suhteellisesti nuoria lapsia lähetetään herkemmin erikoissairaanhoitoon, Arrhenius pohtii.
Opettajien, terveydenhuollon ja vanhempien on tutkimuksen perusteella syytä tiedostaa suhteellisen iän ilmiö, erityisesti silloin, kun arvioidaan lapsen oppimiskykyä.
– On olemassa sekä yli- että alidiagnostiikan riski eli että luokan nuorimpia diagnosoidaan suhteessa niin paljon enemmän, että luokan vanhimmat saattavat jopa jäädä vaille tarvitsemaansa diagnoosia ja kuntoutusta. Systemaattisempi oppimishäiriöiden seulonta saattaisi olla yksi lähestymistapa, joka tasoittaisi suhteellisen iän vaikutusta erikoissairaanhoidon lähetemääriin, Arrhenius sanoo.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä JCPP advances -tiedejulkaisussa.
Lue myös: Turkulaistutkimus: Kiusaamisen ja kiusatuksi joutumisen riski on yhteydessä lapsen syntymäkuukauteen
Maahanmuuttajien lapset saavat muita useammin ADHD-diagnoosin Suomessa
