Muistisairaudet

Kaksostutkimuksessa löytyi apuja Alzheimerin taudin varhaiseen havaitsemiseen

TIMO JAKONEN

Turun yliopistossa valmistunut tutkimus pyrkii kehittämään muistin heikentymisen varhaista havaitsemista.

Filosofian maisteri Noora Lindgrénin väitöstutkimuksessa hyödynnettiin kaksostutkimusta. Siinä arvioitiin yli 500 ikääntyneen kaksoskaksikon kognitiivisia toimintoja puhelinhaastatteluiden avulla. Puhelinhaastattelumenetelmä osoittautui hyödylliseksi keinoksi erityisesti koronapandemian kaltaisessa tilanteessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös menetelmän käyttökelpoisuutta tunnistaa jo lievä kognitiivinen heikentyminen.

Kaksostutkimus perustuu siihen, että identtiset kaksoset ovat perintötekijöidensä osalta täysin samankaltaisia. Muistisairauksien tutkimuksessa kaksostutkimuksia on käytetty melko vähän.

– Tutkimuksemme kiinnostuksen kohteena olivat muistin toiminnan suhteen diskordantit eli erilaiset kaksosparit. Tällaisessa asetelmassa voidaan kontrolloida monia muuttujia, joiden mittaaminen olisi vaikeaa. Kaksoset kasvavat samassa perheessä ja jakavat monia ympäristötekijöitä, jotka voivat vaikuttaa heidän terveyteensä ja esimerkiksi kognitioon vielä ikääntyessäkin, Noora Lindgrén kertoo yliopiston tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pieni osa haastatellusta kaksosjoukosta osallistui tarkempiin tutkimuksiin. PET-kuvantamiseen eli positroniemissiotomografiaan osallistui kaksosia, jotka olivat puhelinhaastattelun perusteella keskenään erilaisia kognitiivisen suoriutumisen suhteen.

Tutkimuksissa mitattiin aivojen β-amyloidikertymiä sekä aivojen tulehdusreaktiota ja neuropsykologisilla testeillä kognitiivisia toimintoja.

– Kaksossisarusten, etenkin identtisten kaksosten, suoriutuminen kognitiivisissa tehtävissä oli usein hyvin samanlaista. Vaikka puhelinhaastatteluihin osallistui yli 500 kaksosparia, oli vaikeaa löytää pareja, joiden kognitiivinen suoritus erosi toisistaan selvästi, Lindgrén kertoo.

Tutkimuksessa aivokuoren suuremman β-amyloidikertymän ja tulehdusreaktion osoitettiin olevan yhteydessä heikompaan tapahtumamuistiin kaksosasetelmassa, jossa pystyttiin kontrolloimaan näiden taustalla vaikuttavia yhteisiä perintö- ja ympäristötekijöitä.

– Kaksossisarukset jakavat monia samoja riskitekijöitä, niin perintö- kuin ympäristötekijöitä. Siksi sellaisten terveiden kaksosten, joiden sisaruksella on puhjennut Alzheimerin taudin kliinisiä oireita, tutkiminen voi auttaa löytämään indikaattoreita, jotka kertovat oireettomassa vaiheessa olevasta sairaudesta tai sairastumisalttiudesta, Lindgrén selostaa.

Puhelinhaastattelututkimuksessa havaittiin, että muistiseulontatestin perusteella kognitiivisesti terveet henkilöt, joiden kaksossisarus oli kognitiivisesti heikentynyt, suoriutuivat vertailuhenkilöitä heikommin sanalistan oppimistehtävässä. PET-tutkimuksessa ei havaittu, että terveillä kaksosilla, joiden sisaruksen muisti oli heikentynyt, olisi enemmän Alzheimerin tautiin liittyviä varhaisia aivomuutoksia verrattuna terveisiin vertailuhenkilöihin.

Noora Lindgrén esittää väitöskirjansa ”Early Detection of Alzheimer's Disease - Twin Study on Episodic Memory and Imaging Biomarkers of Neuroinflammation and β-Amyloid” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23. huhtikuuta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Fakta

Alzheimerin tauti ja tutkimus

Alzheimerin tauti ilmenee kliinisesti aluksi lievillä tapahtumamuistin vaikeuksilla ja etenee dementiaan, jossa muistisairaus vie kyvyn selvitä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista. Alzheimerin taudin aivomuutokset iskevät voimakkaimmin tapahtumamuistiin, mikä ilmenee lähimuistin ja uuden oppimisen vaikeuksina.

Alzheimerin taudin uskotaan kehittyvän ikääntymisen aikana tapahtuvien perintö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksen tuloksena, mutta taudin perimmäinen syy on yhä mysteeri. Sen sijaan taudissa tapahtuvia aivomuutoksia tunnetaan useita.

Taudin kliinisten oireiden puhjetessa on tapahtunut jo hyvin merkittävä määrä hermosolujen rappeutumista. Tämän takia tautiprosessin varhainen havaitseminen on avainasemassa taudin ehkäisyn, hidastamisen ja jopa pysäyttämisen kannalta. Tällä hetkellä Alzheimerin taudin kliinisissä tutkimuksissa tutkitaan yli sataa erilaista lääkeainetta, joista suurin osa pyrkii vaikuttamaan taudin kulkuun eikä pelkästään lievittämään oireita.

Näytä lisää
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.