Kaksostutkimuksessa löytyi apuja Alzheimerin taudin varhaiseen havaitsemiseen
Turun yliopistossa valmistunut tutkimus pyrkii kehittämään muistin heikentymisen varhaista havaitsemista.
Filosofian maisteri Noora Lindgrénin väitöstutkimuksessa hyödynnettiin kaksostutkimusta. Siinä arvioitiin yli 500 ikääntyneen kaksoskaksikon kognitiivisia toimintoja puhelinhaastatteluiden avulla. Puhelinhaastattelumenetelmä osoittautui hyödylliseksi keinoksi erityisesti koronapandemian kaltaisessa tilanteessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös menetelmän käyttökelpoisuutta tunnistaa jo lievä kognitiivinen heikentyminen.
Kaksostutkimus perustuu siihen, että identtiset kaksoset ovat perintötekijöidensä osalta täysin samankaltaisia. Muistisairauksien tutkimuksessa kaksostutkimuksia on käytetty melko vähän.
– Tutkimuksemme kiinnostuksen kohteena olivat muistin toiminnan suhteen diskordantit eli erilaiset kaksosparit. Tällaisessa asetelmassa voidaan kontrolloida monia muuttujia, joiden mittaaminen olisi vaikeaa. Kaksoset kasvavat samassa perheessä ja jakavat monia ympäristötekijöitä, jotka voivat vaikuttaa heidän terveyteensä ja esimerkiksi kognitioon vielä ikääntyessäkin, Noora Lindgrén kertoo yliopiston tiedotteessa.
Pieni osa haastatellusta kaksosjoukosta osallistui tarkempiin tutkimuksiin. PET-kuvantamiseen eli positroniemissiotomografiaan osallistui kaksosia, jotka olivat puhelinhaastattelun perusteella keskenään erilaisia kognitiivisen suoriutumisen suhteen.
Tutkimuksissa mitattiin aivojen β-amyloidikertymiä sekä aivojen tulehdusreaktiota ja neuropsykologisilla testeillä kognitiivisia toimintoja.
– Kaksossisarusten, etenkin identtisten kaksosten, suoriutuminen kognitiivisissa tehtävissä oli usein hyvin samanlaista. Vaikka puhelinhaastatteluihin osallistui yli 500 kaksosparia, oli vaikeaa löytää pareja, joiden kognitiivinen suoritus erosi toisistaan selvästi, Lindgrén kertoo.
Tutkimuksessa aivokuoren suuremman β-amyloidikertymän ja tulehdusreaktion osoitettiin olevan yhteydessä heikompaan tapahtumamuistiin kaksosasetelmassa, jossa pystyttiin kontrolloimaan näiden taustalla vaikuttavia yhteisiä perintö- ja ympäristötekijöitä.
– Kaksossisarukset jakavat monia samoja riskitekijöitä, niin perintö- kuin ympäristötekijöitä. Siksi sellaisten terveiden kaksosten, joiden sisaruksella on puhjennut Alzheimerin taudin kliinisiä oireita, tutkiminen voi auttaa löytämään indikaattoreita, jotka kertovat oireettomassa vaiheessa olevasta sairaudesta tai sairastumisalttiudesta, Lindgrén selostaa.
Puhelinhaastattelututkimuksessa havaittiin, että muistiseulontatestin perusteella kognitiivisesti terveet henkilöt, joiden kaksossisarus oli kognitiivisesti heikentynyt, suoriutuivat vertailuhenkilöitä heikommin sanalistan oppimistehtävässä. PET-tutkimuksessa ei havaittu, että terveillä kaksosilla, joiden sisaruksen muisti oli heikentynyt, olisi enemmän Alzheimerin tautiin liittyviä varhaisia aivomuutoksia verrattuna terveisiin vertailuhenkilöihin.
Noora Lindgrén esittää väitöskirjansa ”Early Detection of Alzheimer's Disease - Twin Study on Episodic Memory and Imaging Biomarkers of Neuroinflammation and β-Amyloid” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23. huhtikuuta.
Fakta
Alzheimerin tauti ja tutkimus
Alzheimerin tauti ilmenee kliinisesti aluksi lievillä tapahtumamuistin vaikeuksilla ja etenee dementiaan, jossa muistisairaus vie kyvyn selvitä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista. Alzheimerin taudin aivomuutokset iskevät voimakkaimmin tapahtumamuistiin, mikä ilmenee lähimuistin ja uuden oppimisen vaikeuksina.
Alzheimerin taudin uskotaan kehittyvän ikääntymisen aikana tapahtuvien perintö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksen tuloksena, mutta taudin perimmäinen syy on yhä mysteeri. Sen sijaan taudissa tapahtuvia aivomuutoksia tunnetaan useita.
Taudin kliinisten oireiden puhjetessa on tapahtunut jo hyvin merkittävä määrä hermosolujen rappeutumista. Tämän takia tautiprosessin varhainen havaitseminen on avainasemassa taudin ehkäisyn, hidastamisen ja jopa pysäyttämisen kannalta. Tällä hetkellä Alzheimerin taudin kliinisissä tutkimuksissa tutkitaan yli sataa erilaista lääkeainetta, joista suurin osa pyrkii vaikuttamaan taudin kulkuun eikä pelkästään lievittämään oireita.