Tutkimus: Suomalaiset ovat sitoutuneet hyvin koronarajoituksiin – iällä ja sukupuolella vaikutusta
Tuoreen yhdessätoista eri maassa tehdyn tutkimuksen perusteella suomalaisilla on ollut koronapandemian aikana korkein luottamus valtiojohtoon ja terveydenhuoltoon. Luottamus on tutkimuksen mukaan tärkeä tekijä koronarajoituksiin sitoutumisessa.
Koronapandemian aikana on eri puolilla maailmaa otettu käyttöön rajoituksia viruksen etenemisen hidastamiseksi ja estämiseksi. Toimet ja niiden rajoittavuus ovat vaihdelleet maittain.
Rajoitustoimista toteutettiin viime vuonna kesä–marraskuussa kansainvälinen verkkokysely. Kysely tehtiin Suomen lisäksi Alankomaissa, Belgiassa, Bulgariassa, Intiassa, Isossa-Britanniassa, Latviassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa ja Tšekissä.
Tutkimuksessa vastaajat arvioivat 44 rajoitustoimen tehokkuutta ja rajoittavuutta sekä sitoutumistaan rajoitusten noudattamiseen, mikäli ne olivat koskettaneet vastaajaa henkilökohtaisesti. Lisäksi tutkimuksessa kysyttiin muun muassa luottamusta valtiojohtoon koronaviruspandemian hoidossa, valtiojohdon reagoinnin tarkoituksenmukaisuutta sekä luottoa terveydenhuollon resursseihin pandemian hoidossa. Kyselyyn vastasi yhteensä 9 543 henkilöä, joista suomalaisia oli 542.
Useat rajoitukset, kuten 1–2 metrin etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin ja etätyösuositus tai -velvoite, koettiin Suomessa tehokkaammaksi ja vähemmän rajoittavaksi muihin maihin verrattuna. Rajoituksiin myös sitouduttiin Suomessa paremmin.
Koronarajoituksiin sitoutumiseen oli yhteydessä tartunnan pelko ja koettu stressi. Sitoutumatta jättämiseen taas oli tutkimuksen mukaan yhteydessä se, jos valtiojohdon reagoinnit pandemian leviämisen estämiseksi koettiin liian äärimmäisinä. Luottamus valtiojohtoon korostuu kansalaisten vastauksissa eli luottamus lisää sitoutumista rajoitusten noudattamiseen.
– Kansalaiset ovat valmiita noudattamaan myös omia perusoikeuksiaan rajoittavia koronarajoitteita, jos ne koetaan tehokkaiksi. Kuitenkin esimerkiksi maskin käytön suhteen koettua tehokkuuttakin tärkeämpää on se, että kansalaiset luottavat päätöksentekijöihin. Suomalaisten luottamus päättäjiin tuli kyselyssämme hyvin esiin. Selkeä viestintä rajoitteiden valintaperusteista ja tehokkuudesta on kuitenkin tärkeää, ja sitä kannattaa vaalia, toteaa tiedotteessa tutkimusta Suomessa johtanut Turun yliopiston tutkijatohtori Tella Lantta.
Tutkimuksen tulosten perusteella myös koulutusasteen, sukupuolten ja ikäryhmien välillä on eroa rajoituksiin sitoutumisessa. Sekä korkeakoulutus että naissukupuoli lisäävät todennäköisyyttä rajoitusten noudattamiseen. Lisäksi korkeampi ikä lisää rajoituksiin sitoutumista.
– Kohdennettua tietoa, joka ottaa huomioon kansalaisten taustatekijät tarvitaankin sitoutumisen edistämiseksi, sanoo Lantta.
Tutkimusryhmä on hiljattain julkaissut ensimmäisen kyselytutkimukseen pohjautuvan tutkimusartikkelin. Seuraavassa julkaisussa tarkastellaan vastaajien mielenterveyttä ja sitä, miten rajoitukset ovat siihen yhteydessä. Tutkimus julkaistaan myöhemmin keväällä 2021.
