Uutiset

Kuoriaiset muuttavat lehmänläjien kaasupäästöjä

TS/Mikael Rydenfelt
TS/Mikael Rydenfelt

Karja lisää ilmaston lämpenemistä röyhtäilemällä ja piereskelemällä huomattavia määriä kasvihuonekaasuja. Samoja kaasuja pääsee myös laidunten lehmänläjistä.

Nyt Helsingin yliopiston tutkijat ovat havainneet, että lantaläjissä elävät kovakuoriaiset saattavat kuitenkin vähentää keskeisen kasvihuonekaasun, metaanin, päästöjä.

– Eläinten ulosteet tarjoavat erinomaista ravintoa monille eliöille. Itse asiassa sonnassa elää suunnilleen yhtä paljon kovakuoriaislajeja kuin koko maapallolla on lintulajeja, kertoo tutkimushankkeessa maisteritutkielmansa tehnyt Atte Penttilä.

Tutkijat uskovat, että suuri osa kuoriaisten vaikutuksesta syntyy yksinkertaisesti niiden tavasta kaivella käytäviä ruokaansa.

– Pohjois-Euroopan lantakuoriaisista moni viettää lantaläjissä koko elämänsä. Metaania muodostuu lähinnä hapettomissa oloissa, ja kuoriaisten käytävät ilmastoivat läjiä. Ilmiöllä on suuri vaikutus siihen, miten hiili karkaa lantaläjistä ilmakehään.

Tärkeää tässä ei ole vain se, miten paljon hiiltä läjistä vapautuu, korostaa tutkimusryhmän johtaja Tomas Roslin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Vielä merkittävämpää on, missä muodossa se vapautuu. Jos hiili ensin sitoutuu kasveihin hiilidioksidina ja sitten vapautuu samassa muodossa lehmästä, silloin koko kierroksella lehmien kautta ei liene sen suurempaa merkitystä ilmaston lämpenemiseen. Mutta jos prosessin aikana sama hiili muuntuu hiilidioksidista metaaniksi – eli kaasuksi, jolla on paljon voimakkaampi vaikutus ilmastoon – on lehmällä suurempi merkitys.

Roslinin mukaan kuoriaisten panos voi olla merkittävä, mikäli kuoriaiset pystyvät vähentämään metaanipäästöjä.

– Silloin meidän tulee huomioida ne laskelmissamme maidon- ja lihantuotannon kokonaisilmastovaikutuksista.

Ylipäätään löytämämme vaikutukset ovat kiehtovia, mutta mahdolliset seuraukset ovat samalla huolestuttavia, sanoo Eleanor Slade, joka työskentelee tutkijana Helsingissä ja Oxfordissa toimivien lantakuoriaisten biologiaa selvittelevissä ryhmissä.

– Kun maailmanlaajuisen lihankulutuksen kasvuun yhdistyy tällä hetkellä monien lantakuoriaiskantojen jyrkkä lasku, silloin karjankasvatuksen päästöt voivat vain kasvaa.

Tutkimus on vastikään julkaistu PLoS ONE -lehdessä.

TS

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
kAARLEN
Lietelantalat
Tässä nyt kannattaisi arvoida meillä (Suomessa) sit kuinka suusi osuus karjasta on laitumilla kesäisin tuottamassa lantaläjiä kuoriaisille ja kuinka suuri osuus on isoa tehotuotantokarjaa pysyvästi navetassa tuottamassa lietelantaa ympäri vuoden. Mikä on lietelannan vastaava ilmastovaikutus, määrä suhteessa kuivalantakasoihin, ja osallistuvatko kuoriaiset lietelannan laadun "parantamiseen"?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Veit sanat suustani
Vast: Lietelantalat
Samaa mieltä! Luulisi että lietelannasta saisi jotain biokaasua talteenkin ennen kuin sitä on jostain syystä pakko levittää maastoon haisemaan ja vesistöjä rehevöittämään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ihminen
Hullua
Nähtyäni dokumentin "Turha maakaasu" en jaksaisi olla huolissani lehmien pieruista. Onkohan muuten kukaan proffa laskenut miten paljon suomen miljoonat lemmikit tuottavat turhia päästöjä. Lehmiä sentään tarvitaan oikeasti.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
keskituloinen
luonnonsuojelijat herätys?
Nyt sitten kaikki karjatalouden viholliset laskemaan, miten mitättömän Suomen kantturoiden päästöt ovat verrattavissa vaikkapa 1500 -luvun miljardi(?)päisiin biisoni- ja gnu-laumoihin? Mutta silloinhan ilmastonlämpenemistä ei ollut keksitty, eikä piskuisen Suomen velvollisuuksiin kuulunut koko maailman hiilipäästöjen korjaaminen..

Maatalouden alasajo on otettu asialistalle jo 1950 -luvulla, mutta ilmastokouhottajat / suomalaisuuden viholliset yrittävät päästä ansioitumaan maaseudun lopullisessa autoittamisessa. Tyypillistä näille pahanilmanlinnuille on se, että heidän suustaan ei tulee ikinä hyvää sanaa, joka lisäisi elämisen mahdollisuuksia Kehä III:n ulkopuoella.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.