Suomi sai valmiiksi alustavan suunnitelmansa elpymispaketin rahojen käytöstä: puolet ilmastohankkeisiin ja neljännes digitalisaatioon
Suomi on saanut valmiiksi alustavan suunnitelmansa siitä, miten se käyttäisi osuutensa EU:n elvytysrahasta tulevien vuosien aikana. Puolet rahoista eli yli miljardi euroa on menossa erilaisiin ilmastohankkeisiin ja noin neljännes edistäisi digitalisaatiota. Reilut 30 prosenttia käytettäisiin tutkimukseen ja kehitykseen.
– Nopeimmat jo laskivat, että tästähän saatiin peräti yli sata prosenttia. Se on mahdollista siksi, että sama rahoitus voi edistää useampaa näistä läpileikkaavista teemoista, perusteli suunnitelman esitellyt valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) tiedotustilaisuudessa.
Vanhanen on valmistelevan ministerityöryhmän puheenjohtaja.
Elpymisväline jakaantuu useaan ohjelmaan, josta elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan suurin. Tällä tietoa Suomi saa RRF:stä kaikkiaan 2,1 miljardia euroa. Lopullinen määrä selviää kesällä 2022. Noin 1,6 miljardia on määräytynyt tilastoon perustuvilla tekijöillä.
Tässä kohtaa ei otettu kantaa yksittäisten hankkeiden rahoitukseen. Hankepäätökset tehdään sen jälkeen kun suunnitelman mukaiset määrärahat on otettu tämän vuoden lisäbudjettiin ja tulevien vuosien talousarvioihin.
Vähentäisi kuusi prosenttia Suomen päästöistä
Suomen käytössä olevat varat jaetaan neljän teema-alueen sisällä erilaisiin hankkeisiin. Teemat ovat vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyys- ja osaamistason nostaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen.
Vanhasen mukaan investointeja on tarkoitus vauhdittaa vipuvaikutuksella. Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä on tavoitellut suunnitelman valmistelussa vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta.
– Kun saamme EU:sta 2,1 miljardin euron rahoituksen, on sillä arvioiden mukaan mahdollisuus saada yli 3 miljardia euroa yksityisiä investointeja, hän sanoi.
Investoinnit vähentävät potentiaalisesti Suomen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi, kolme miljoonaa tonnia vuodessa.
– Tämä on noin kuusi prosenttia Suomen päästöistä, valtiovarainministeri sanoi.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) totesi, että alustavien arvioiden mukaan elvytysvälineen ilmastopaketti on suurin koskaan Suomessa tehty ilmastopanostus.
– Käytännössä elvytyspaketti tarkoittaa siis yli miljardia euroa lisää julkista rahaa hiilineutraalin Suomen 2035 tavoitteen saavuttamiseen, hän sanoi.
Rahaa myös kriisistä eniten kärsineille aloille
Vanhasen mukaan painotus on enemmän uudistamisessa kuin elvytyksessä. Elpymisvälineen rahat eivät saa mennä tavanomaiseen toimintaan, vaan niillä pitää luoda uutta. Päätavoitteet liittyvät eurooppalaisen talouden uudistamiseen ja ilmastonmuutokseen vastaamiseen.
– Mutta tätä rahaa käytetään myös pandemiasta elpymiseen. Ympäri Eurooppaa on syntynyt paljon hoitovelkaa. Myös talouden kannalta on tärkeää, että hoitamattomat sairaudet hoidetaan. Sama koskee työllisyyttä.
Unioni on antanut Suomelle suosituksia sekä terveydenhoitoon että työllisyyden hoitoon liittyen, joten tähän on Vanhasen mukaan syytä vastata.
Osa rahoituksesta on määrä suunnata myös koronakriisistä erityisesti kärsineiden matkailualan, luovan talouden ja tapahtuma-alan kasvutarpeisiin.
Tavoitteena on erityisesti kasvihuonepäästöjen vähentäminen kustannustehokkaasti ja kiertotalouden edistäminen.
Lisäksi Suomi saa rahoitusta muihin elpymisvälineen ohjelmiin, kuten oikeudenmukaisen siirtymän ohjelmaan ja maaseuturahaston ohjelmaan. Näiden sisällöt sovitetaan yhteen nyt hyväksytyn suunnitelman kanssa. Yhteensä kokonaisrahoitus EU:lta Suomelle nousee Vanhasen mukaan arviolta 2,9 miljardiin euroon nykyhinnoin.
Parin viikon sisällä komissio palaa Suomen alustavaan suunnitelmaan ja antaa palautetta. Lopullinen suunnitelma annetaan huhtikuun loppuun mennessä. Ensi kesänä suunnitelmien pitäisi olla hyväksyttyinä EU:n puolelta.
