EU-maiden ulkoministerit ovat saavuttaneet poliittisen yhteisymmärryksen uusista Venäjä-pakotteista. Uutistoimisto AFP:n mukaan ulkoministerit ovat pyytäneet EU:n ulkosuhteita johtavaa Josep Borrellia viimeistelemään listan uusien pakotteiden kohteista.
Yhteisymmärryksen saavuttaminen oli odotettua, ja sitä ennakoitiin jo ennen maanantain ulkoministerikokouksen alkua. Ministerien kokous Brysselissä jatkuu edelleen.
Pakotteilla vastataan siihen, että Venäjä on jättänyt kunnioittamatta kansalais- ja ihmisoikeuksia. EU-maat ovat muun muassa tuominneet oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin vangitsemisen.
EU:n ja Venäjän valmiiksi kehnot suhteet ovat viime aikoina olleet aallonpohjassa. EU:n ulkosuhteita johtava korkea edustaja Josep Borrell vieraili kuun alussa Moskovassa, ja matkasta jäi käteen pelkkiä pettymyksiä.
Borrell sai muun muassa kritiikkiä heikosta esiintymisestään Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) vieraili puolestaan viime viikolla Pietarissa ja tapasi Lavrovin. Ministerien yhteisessä tiedotustilaisuudessa Haavisto puolusti johdonmukaisesti EU:n yhteistä linjaa.
– On hyvin tärkeää, että EU reagoi yhdessä näihin kysymyksiin, Haavisto totesi videoidussa lausunnossaan saapuessaan maanantaina aamulla kokouspaikalle.
Kohteina yksittäisiä henkilöjä
AFP:n diplomaattilähteen mukaan uusien pakotteiden kohteiksi on kaavailtu yksittäisiä henkilöitä, mutta mukana ei olisi oligarkkeja.
Venäjän hallintoa lähellä olevien liikemiesten lisäämistä pakotelistoille on vaatinut muun muassa EU-parlamentti, jonka mukaan pakotteita tulisi langettaa sekä Navalnyin pidättämisestä ja vangitsemisesta vastanneille henkilöille että hallintoon kytkeytyville oligarkeille.
Ulkoministerikokouksen alla EU-virkamieslähteestä painotettiin, että uusien pakotteiden oikeudellinen perusta on hyvin pitävä. Siksi kohteiden valinnan perusteena on oltava kunnon todisteet.
Pakotteita väläytetty Myanmarille
EU-maat ovat valmiita asettamaan pakotteita myös Myanmarin sotilasvallankaappauksesta vastuussa olleille henkilöille, ministerit totesivat kokouksen alkupuolella julkaistussa lausunnossaan. Rajoittaviin toimiin voisi sisältyä esimerkiksi varojen jäädyttämisiä.
Ulkoministerit tuomitsevat helmikuun alussa tapahtuneen sotilasvallankaappauksen ja vetoavat Myanmarin siviilihallinnon palauttamisen puolesta.
Myanmarissa on ollut laajoja mielenosoituksia sotilasvallankaappausta vastaan.
Lauantaina kaksi ihmistä kuoli ja noin 30 ihmistä haavoittui, kun maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Mandalayssa turvallisuusjoukot ampuivat mielenosoittajia kohti. Lisäksi yksi mielenosoittaja ammuttiin kuoliaaksi maan suurimmassa kaupungissa Yangonissa.
Mielenosoitusten ensimmäinen kuolonuhri tuli perjantaina, kun aiemmin päähän ammuttu mielenosoittaja menehtyi vammoihinsa.
Myanmarin tilannetta tarkkailevan järjestön mukaan satoja ihmisiä on otettu kiinni vallankaappauksen jälkeen.
Luvassa pitkä kokous
Ulkoministerit aloittivat kokouksensa aamulla, ja päivästä on ennakoitu pitkää. Venäjä-suhteiden lisäksi asialistalla on muun muassa Hongkongin yhä synkentyvä tilanne.
Kiinan ote erityishallintoalueesta on kiristynyt kesällä voimaan tulleen turvallisuuslain myötä. Laki muun muassa mahdollistaa vakavista rikoksista epäiltyjen tuomitsemisen Manner-Kiinan puolella. Länsimaat ovat arvostelleet Kiinan toimia.
Ulkoministerien kokouksessa vierailee videoyhteyden välityksellä myös Yhdysvaltojen tuore ulkoministeri Antony Blinken.
