Euroopan komissiolta muistutuksia Suomelle – Suomi ei ole varmistanut rasismiin ja muukalaisvihaan liittyvien rikosten tutkimista ilman uhrin ilmoitusta
Euroopan komissio on tänään torstaina antanut Suomelle kaksi muistutusta puutteista EU:n lainsäädännön noudattamisessa. Asiat koskevat rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa sekä syyttömyysolettamaa.
Ensimmäisessä asiassa komissio katsoo, että Suomen kansallisessa lainsäädännössä ei ole saatettu kaikilta osin tai täsmällisesti täytäntöön rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin annettuja EU:n sääntöjä.
Puitepäätöksellä on tarkoitus varmistaa, että rasismin ja muukalaisvihan vakavista ilmenemismuodoista voidaan määrätä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia kaikkialla EU:ssa.
Komission mukaan Suomessa ei ole varmistettu, että rasismiin ja muukalaisvihaan liittyviä rikoksia voidaan tutkia ja niistä voidaan nostaa syytteet ilman uhrin tekemää ilmoitusta tai syytöstä.
Lisäksi Suomen lainsäädännössä on pantu virheellisellä tavalla täytäntöön säännös väkivaltaan yllyttämistä koskevasta vihapuheesta eikä ole kriminalisoitu vihapuhetta, joka kohdistuu rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määräytyvän ihmisryhmän yksittäiseen jäseneen.
Suomessa ei ole myöskään kriminalisoitu vihapuheen erityisten muotojen eli kansainvälisten rikosten ja holokaustin julkista puolustelua, kieltämistä tai törkeää vähättelyä, komissio muistuttaa.
Suomella on kaksi kuukautta aikaa vastata komission esiin ottamiin seikkoihin. Muussa tapauksessa komissio voi päättää siirtää asian rikkomusmenettelyn seuraavaan vaiheeseen eli lähettää Suomelle ns. perustellun lausunnon.
Toisessa asiassa komissio katsoo, ettei Suomi ole saattanut täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään EU:n sääntöjä, jotka koskevat syyttömyysolettaman ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamista rikosoikeudellisissa menettelyissä.
Direktiivi on keskeinen osa EU:n oikeudellista kehystä, jossa säädetään oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevista yhteisistä vähimmäisvaatimuksista ja varmistetaan epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksien riittävä suoja. Direktiivi vahvistaa jäsenvaltioiden luottamusta toistensa rikosoikeudellisiin järjestelmiin ja helpottaa siten rikosasioissa annettujen päätösten vastavuoroista tunnustamista.
Komissio katsoo, että Suomi on saattanut direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään vain osittain eikä joitakin säännöksiä ole otettu huomioon kansallisessa lainsäädännössä lainkaan. Komissio on havainnut puutteita erityisesti syyllisyyttä koskevien julkisten viittausten yhteydessä.
Suomella on kaksi kuukautta aikaa vastata viralliseen ilmoitukseen. Muussa tapauksessa komissio voi päättää siirtää asian rikkomusmenettelyn seuraavaan vaiheeseen eli lähettää Suomelle ns. perustellun lausunnon.
