Lounais-Suomen viimeiset mahdollisesti lisääntymiskykyiset raakut eli jokihelmisimpukat elävät Karvianjoen koskien alueella. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä. Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita.
Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt erityisesti 1950-luvulta lähtien, josta alkaen voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä.
Karvianjoen kosket ovat suojeltuja Natura-alueena, mikä velvoittaa Suomea estämään alueen heikentyminen ja toteuttamaan alueella suojelutoimia luontoarvojen palauttamiseksi.
Varsinais-Suomen Ely-keskus on Freshabit LIFE IP -hankkeessa saanut kokeissa siirtymään Karvianjoen raakkujen toukkia onnistuneesti niiden väli-isäntien; taimenen ja lohen kiduksiin. Raakkuja on siirretty myös kuntoutukseen Konneveden tutkimuslaitokselle. Lisääntymisen onnistuessa on tavoitteena siirtää tuhansia pikkusimpukoita takaisin kotivesistöönsä.
Raakun kannalta on tärkeää pienentää alueella syntyvää ravinnekuormitusta, metallien kuormitusta sekä liettymistä. Ely-keskus toivoo toiminnanharjoittajien pitävän huolta siitä, että uusista hankkeista tai maankäytön muutoksista tehdään hyvissä ajoin etukäteen ilmoitus Ely-keskukseen sekä muille mahdollisesti tarvittaville tahoille. Lisäksi pienten turvetuotantoalueiden tulee siirtymäkauden umpeuduttua huolehtia siitä, että Ely-keskuksella on tieto siitä, miten toiminta jatkuu. Karvianjoen koskien valuma-alueen uusien toimien osalta kynnys luontoarvoja merkittävästi heikentäville vaikutuksille ylittyy herkästi.
