Brexit-kauppaneuvottelujen takarajat on ylitetty monta kertaa – Nämä kolme asiaa hiertää EU:n ja Britannian välillä

Brexit-kauppaneuvottelut toistavat aiemmista brexit-neuvotteluista tuttua kaavaa: takarajat venyvät ja paukkuvat.

Yksi määräaika loppui sunnuntaina: Euroopan parlamentti vaati, että sopu saadaan tuohon mennessä, jotta parlamentti ehtii kokoontua hyväksymään sen ennen vuoden loppua.

Yhdentoista kuukauden siirtymäaika loppuu 31. joulukuuta. Britannia erosi EU:sta 31. tammikuuta 2020. Britannian hallituksen lähde kertoi BBC:lle, että sopimusta ei synny, ellei EU muuta kantaansa "merkittävästi".

Maanantaina Britannian pääministeri Boris Johnson kertoi toimittajille, että osapuolten välillä on edelleen ongelmia. Johnson totesi, että Britannia menestyy myös ilman kauppasopimusta.

Erimielisyyttä on erityisesti tasapuolisista toimintaedellytyksistä ja kalastuksesta.

Pääministeri korosti, että Britannia haluaa, ettei EU puutu sen lakeihin. Saarivaltio haluaa kontrolloida myös itse omia kalavesiään.

Ennen joulua on määrä kuitenkin sopia ainakin siitä, syntyykö sopimus vai ei ennen vuoden loppua. Jos sopimusta ei saada aikaan, uutena vuotena Maailman kauppajärjestön WTO:n määräykset tuonnista ja viennistä astuvat voimaan.

– Kyse ei ole siitä, ettemmekö haluaisi sopimusta, mutta WTO:n ehdot olisivat täysin tyydyttävät, Johnson sanoi maanantaina.

Valtaosa uudesta kauppasopimuksesta on saatu sovittua, mutta usea asia on yhä vielä auki.

1. Kalastus

Kalastus on saanut suuren painoarvon, vaikka se muodostaa hyvin pienen osan molempien osapuolten talouksista.

Pääministeri Johnson lupasi Britannian aluevesille suvereniteettia brexitin jälkeen. Sitä Johnson nyt vaatii EU:lta neuvotteluissa. Kalastus oli myös keskeinen osa brexitiä tavoittelevien kampanjaa ennen kansanäänestystä vuonna 2016.

EU puolestaan vaatii, että jäsenmaiden kalastusalukset saisivat yhä pyytää saalista Britannian vesillä. Asia on tärkeä muun muassa Ranskalle.

Unioni on myös uhannut, että ilman sopua tässä asiassa koko kauppasopimus jää tekemättä.

BBC:n mukaan EU-alukset saavat vuosittain arviolta 600 miljoonan punnan (653 miljoonan euron) arvosta kalaa Britannian vesillä. Britannia haluaa aiempaa suuremman osan näistä tuotoista itselleen.

Kyse on aluevesien ohella myös siitä, mitä saalista saadaan.

Britannialla ja EU:lla on erimielisyyttä myös siitä, milloin uudet määräykset astuvat voimaan.

BBC:n mukaan EU haluaa ne voimaan kahdeksan vuoden päästä, Britannia kolmen vuoden päästä.

Jos kalastusvesistä ei päästä sopuun, Britannia ei pysty myymään kalansaaliita EU-markkinoilla ilman tariffeja tai veroja. Viime vuonna kolme neljäsosaa Britannian viemästä kalasta meni EU:hun.

2. Tasapuoliset toimintaedellytykset

Useimmissa vapaakauppasopimuksissa pyritään varmistamaan, että kummankaan osapuolen yrityksillä ei ole epäreilua kilpailuasemaa.

EU on huolissaan, että tavaroiden tuottamisesta tulee Britanniassa aiempaa halvempaa ja yrityksistä kilpailukykyisempiä, kun Britannia purkaa sääntelyä.

Siksi EU haluaa, että Britannia ei lähde muuttamaan olennaisesti määräyksiä esimerkiksi työntekijöiden oikeuksissa, ympäristössä ja yritysten valtionavussa.

Britannia puolestaan on sillä kannalla, että EU-eron tarkoitus oli vapautua EU-määräyksistä.

3. Kiistojen ratkaisu

Tässä on kyse siitä, kuinka tulevaa kauppasopimusta sovelletaan ja mitä tapahtuu sitten, jos toinen osapuoli rikkoo sitä.

EU haluaa kaiken varalta vahvan ja itsenäisen sovittelumekanismin. Se haluaisi oikeuden rangaista sääntöjä rikkovaa Britanniaa esimerkiksi lätkäisemällä tariffeja niihin tuotteisiin, joissa vahinko Britannialle olisi tuntuva.

Sopimuksessa tulisi päättää myös, millä taholla olisi tuomiovalta kiistoissa ja olisiko Euroopan unionin tuomioistuimesta siihen.