Eduskunta

Eduskuntaryhmillä on tarvittaessa valmius kokoontua nopeasti, jos koronatilanne pahenee ja tarvitaan valmiuslakia

Pääministeri Sanna Marin antoi lyhyen haastattelun ennen hallituksen ja eduskuntapuolueiden neuvottelujen alkua maanantaina.
Pääministeri Sanna Marin antoi lyhyen haastattelun ennen hallituksen ja eduskuntapuolueiden neuvottelujen alkua maanantaina.

Kaikilla eduskuntaryhmillä on valmius kokoontua poikkeuksellisesti myös eduskunnan istuntotauon aikana, jos valmiuslaki halutaan ottaa käyttöön tai muut hallituksen esitykset sitä vaativat.

Tämä oli yhteenveto keskustelusta, jonka hallitus kävi maanantaina illan suussa kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Myös oppositiopuolueet olivat saaneet kutsun osallistua.

Eduskunta jäi tiistaina istuntotauolle, joka kestää 2. helmikuuta saakka, ellei puhemies päätä sitä ennen kutsua eduskuntaa koolle.

Tilaisuudessa THL:n asiantuntijat kävivät läpi koronaepidemian ja sen vaatiman sairaanhoidon tilannetta sekä tulevaisuuden näkymiä.

Marinin mukaan tarkoituksena oli kartoittaa skenaarioita, joita on edessä, jotta päättäjät voivat varautua kaikenlaisiin tilanteisiin ja hallituksella olisi selkänoja toimia, jos tilanne nopeasti muuttuisi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vielä tässä vaiheessa valmiuslaille ei nähdä tarvetta. Marin on aikaisemmin korostanut, ettei sitä voida ottaa käyttöön vain varmuuden vuoksi.

Kovempia toimia voidaan tarvita

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kertoi tapaamisen jälkeen, että kaikki eduskuntaryhmät kertoivat valmiudestaan kokoontua tarvittaessa nopeasti myös istuntotauon aikana.

– Etäyhteyksien avulla ryhmäkokoukset ovat helposti mahdollisia. Eduskunnan koolle kutsuminen on puhemiehen tehtävä, josta ei sinänsä tarvitse kysyä ryhmien mielipidettä.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sai asiantuntijoiden alustuksista sen kuvan, että vaikka tartuntojen kasvu on taittunut, voidaan nopeasti olla siinä tilanteessa, että tarvitaan kovempia toimia ja mahdollisesti valmiuslakia.

– Hallituksella on operatiivinen vastuu tehdä päätöksiä ja esityksiä.

– Luulen kaikkien oppineen viime keväästä sen, että valmiuslain käyttöönotolle pitää olla hyvät perusteet. Siinä tilanteessa haluaisin myös jo nähdä, mitä hallitus aikoo tehdä, eli ne asetukset, mihin poikkeustilaa käytetään, Orpo sanoi.

Jos valmiuslaki otettaisiin käyttöön, valtioneuvoston pitäisi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa ensin todeta, että Suomessa vallitsevat poikkeusolot. Sen jälkeen olisi annettava käyttöönottoasetus siitä, mitkä valmiuslain pykälät otetaan käyttöön.

Käyttöönottoasetus olisi vietävä välittömästi eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta päättäisi, saako asetus jäädä voimaan.

Jos käyttöönottoasetusta ei olisi viikon kuluessa sen antamisesta toimitettu eduskunnalle, se raukeaisi.

Britannian tilanne voi vaatia lisätoimia

Hallituksen ja eduskuntapuolueiden tapaamisessa käytiin läpi myös Britannian vaikeaa koronatilannetta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomi kielsi maanantaina matkustajalennot Britanniasta Suomeen kahdeksi viikoksi. Syynä on Britanniassa todettu koronaviruksen uusi muunnos, jota pidetään aikaisempaa tartuttavampana.

– En sulje pois lisätoimia. Tilanne on vakava. Aina pitää olla valmis toiminaan sen mukaan, mitä on edessä, Marin sanoi.

Pääministeri Marin kommentoi lyhyesti myös suomalaisten kotiutusta al-Holin internointileiriltä. Suomi toi sunnuntaina Syyriasta maahan kaksi äitiä ja heidän kuusi lastaan.

Hallitus päätti lasten kotiuttamisesta jo vuosi sitten. Marinin mukaan erityisedustaja Jussi Tanner on toiminut hallituksen linjauksen mukaan.

– Viranomaiset ovat arvioineet kokonaistilannetta yksilöiden tilanteista käsin. On katsottu, miten lasten oikeuksien toteutuminen voidaan turvata.

Marin myönsi, että naisten ja lasten kotiutukseen liittyy myös turvallisuusriskejä. Hän ei lähtenyt niitä kuitenkaan avaamaan.

– Uskon, että viranomaiset ovat käyttäneet erittäin huolellista harkintaa.

Fakta

Valmiuslaki

Valmiuslain perusteella sosiaali- ja terveysministeriöllä ja aluehallintovirastolla olisi mahdollisuus ottaa sairaaloiden ja sote-yksiköiden toiminta tiukasti määräysvaltaansa.

Kunnat voisivat luopua kiireettömän hoidon aikarajoista, jotta voimavarat voidaan ohjata koronaepidemian hoitoon.

Lisäksi terveydenhoitolalla ja muun muassa sosiaalitoimessa voitaisiin tilapäisesti poiketa esimerkiksi lepoaikoja ja ylityötä sekä vuosiloman antamista koskevista säännöksistä.

Myös liikkumista voitaisiin rajoittaa, kuten viime keväänä tehtiin Uudenmaan rajoilla.

Hallituksen olisi päätettävä, mitkä kohdat valmiuslaista otettaisiin käyttöön. Valmiuslain asetukset ovat tiettävästi valmiina, mutta niiden perusteluja pitäisi päivittää.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​