WTO käsittelee jälleen koronarokotteiden patenttisuojaa – "Emme voi pitää rokotteita harvojen luksuksena"
Kysymys koronarokotteiden patenttisuojasta on jälleen tänään maailman kauppajärjestö WTO:n pöydällä.
Kyseessä on Etelä-Afrikan ja Intian ehdotus, joka tekisi poikkeuksen koronatestejä, koronarokotteita ja covid-19 -taudin hoitoon liittyviä tuotteita koskeviin niin sanottuihin immateriaalioikeuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että maat voisivat olla valvomatta koronapandemiaan liittyvien lääketieteellisten tuotteiden patentteja.
Ehdotus pyrkii avaamaan erityisesti köyhemmille maille lisää mahdollisuuksia taistella pandemiaa vastaan. Poikkeus mahdollistaisi rokotteiden, lääkkeiden ja esimerkiksi hengityskoneisiin tarvittavien osien valmistamisen useammassa maassa ja tuotantolaitoksessa.
WTO on tehnyt vastaavan päätöksen kerran aiemmin. Vuosituhannen alussa se päätti HIV-lääkkeiden immateriaalioikeuksia koskevasta poikkeuksesta, jonka sanotaan pelastaneen paljon ihmishenkiä kehittyvissä maissa.
Sadan maan tuki
Ehdotuksella on noin sadan maan tuki.
Sen sijaan rikkaat länsimaat, kuten EU ja Yhdysvallat, eivät ole tukeneet ehdotusta. Lääkärit ilman rajoja -järjestö katsoo, että ainakin osa maista tukee niissä toimivien lääkeyhtiöiden etuja.
– Olemme useita kertoja nähneet, kuinka lääketeollisuus turvaa omat patentit ja tuotot riippumatta niiden inhimillisestä hinnasta, väittää järjestön Access-kampanjan koordinaattori tiedotteessa.
– Emme voi pitää COVID-19:n selättämisessä tarvittavia lääkkeitä, diagnostiikkaa ja rokotteita harvojen luksuksena, vaan niiden pitää olla saatavilla kaikille kaikkialla. Patenttisuojasta luopuminen on tässä välttämätön askel.
Järjestön kampanja pyrkii edistämään kaikkien ihmisten mahdollisuutta saada lääkkeitä ja rokotteita. Kampanja perustettiin järjestön saatua Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1999.
EU ei ole tukenut ehdotusta
EU-maat ja muut ehdotusta vastaan olevat – tai sitä tukematta jättäneet – maat perustelevat kantaansa patentteihin liittyvällä taloudellisella kannustimella. Jos lääkeyhtiöt eivät hyödy kehitystyöstään riittävästi, se voisi maiden mukaan hyydyttää lääketutkimuksia.
Tämä puolestaan tekisi niiden mielestä mahdottomaksi esimerkiksi nopean reagoinnin pandemioihin. Esimerkkinä käytetään koronarokotteiden kehitystä ja tutkimusta, joka vei alle vuoden.
Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan tässä tulee kuitenkin muistaa tutkimuksiin suunnattu julkinen rahoitus.
– Sen lisäksi valtiot, terveydenhuollon ammattilaiset, potilaat, koronasta selvinneet ja monet muut ovat auttaneet kliinisissä tutkimuksissa ja tuotekehityksessä, järjestö huomauttaa tiedotteessaan.
"EU on tukija numero yksi"
Immateriaalioikeuksia koskevan poikkeuksen vastustajat katsovat, että esimerkiksi koronarokotteiden saatavuus saadaan varmistettua vapaaehtoisilla järjestelmillä.
Näitä ovat esimerkiksi teknologian lisensiointi sekä maailman terveysjärjestö WHO:n COVAX-kampanja. Pääasiassa länsimaiden rahoittamalla kampanjalla pyritään saamaan miljardi rokotetta kehittyviin maihin.
Arvostettu lääketieteen julkaisu Lancet kertoi pari viikkoa sitten, että kampanjalla oli varattu vasta 700 000 rokotetta. Sen sijaan rikkaat maat olivat varanneet suorilla sopimuksilla itselleen kuusi miljardia rokotetta .
Sittemmin kampanja on saanut lisää vauhtia.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi tiistaina EU:n päätöksestä rahoittaa kampanjaa vielä 500 miljoonalla eurolla aiemman rahoituksen lisäksi.
– EU on COVAX-kampanjan tukija numero yksi, von der Leyen hehkutti Twitterissä.
Järjestön mukaan näyttöjä on jo
Patentit ovat kuitenkin jo nyt vaikeuttaneet pandemian torjuntaa, Lääkärit ilman rajoja -järjestö väittää. Sen mukaan esimerkiksi virustesteissä tarvittavien reagenssien saanti on joissakin maissa vaikeaa, ja hengityskoneisiin tarvittavien venttiilien valmistajia on uhattu oikeustoimilla.
Järjestö katsoo, että nyt pitäisi välttää esimerkiksi HIV-epidemian aikana tehdyt virheet.
– Monopolien puolustaminen on täysin vastoin tämänhetkistä vaatimusta kohdella covid-19-lääkkeitä ja -rokotteita julkishyödykkeinä, sanoo järjestön Suomen-toimiston toiminnanjohtaja Linda Konate.
