Turun yliopisto

Äidin raskaudenaikaisella stressillä vaikutuksia varsinkin tyttövauvojen stressinsääntelyyn

Marttiina Sairanen

Turun yliopiston tuoreessa Finnbrain-tutkimuksessa mitattiin kymmenviikkoisten vauvojen stressihormoni kortisolin pitoisuuden muutoksia stressaavassa tilanteessa. Tutkimukseen osallistui 363 vauvaa. Stressaavana tekijänä tutkimuksen aikana käytettiin lastenlääkärin perustutkimusta sekä veri- ja nenänielunäytteiden ottamista. Vauvojen kortisolierityksen lisääntymistä ja palautumista mitattiin yhteensä viidestä peräkkäisestä sylkinäytteestä. Lisäksi äidit raportoivat raskausajan masennus- ja ahdistusoireistaan kolme kertaa raskauden aikana kyselylomakkeilla.

Tutkimustulosten perusteella tyttövauvoilla kortisolitasot nousivat stressin vaikutuksesta ja palautuivat sitä hitaammin mitä enemmän äidillä oli ollut raskausaikana masennus- ja ahdistusoireilua. Samanlaista yhteyttä ei havaittu poikavauvoilla. Tutkimuksessa ero tyttöjen ja poikien kortisolitasojen välillä näkyi selvimmin juuri palautumisvaiheessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tähän asti tehdyt aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä yksilöiden välisiin eroihin kortisolitasojen nousussa stressaavassa tilanteessa, eikä sukupuolieroja ole juuri otettu huomioon.

– Me tutkimme ensimmäistä kertaa vauvojen välisiä eroja kortisolin palautumisvaiheessa eli silloin, kun stressaava tilanne on jo ohi ja kortisolitasot laskevat takaisin lähtötilanteeseen. Tehokas palautuminen stressistä on tärkeää, jotta keho ei olisi jatkuvassa valmiustilassa. Stressi on pidemmän päälle kuluttavaa ja voi altistaa sairauksille, toteaa´tiedotteessa tohtorikoulutettava Susanna Kortesluoma Finnbrain-tutkimuksesta.

Sekä raskausajan että varhaislapsuuden stressitekijät voivat vaikuttaa joidenkin lasten terveyteen erityisesti yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan yksi stressin vaikutuksia mahdollisesti selittävä biologinen mekanismi on stressinsäätelyjärjestelmän hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akselin (HPA-akseli) muuttunut toiminta stressialtistuksen seurauksena.

HPA-akseli säätelee stressireaktioita erittämällä kortisolihormonia verenkiertoon psyykkisesti ja fyysisesti stressaavissa tilanteisissa. Täten ihmisen keho saa käyttöönsä lisää energiaa, ja ihminen valpastuu toimimaan haasteen edellyttämällä tavalla.

– Tutkimuksessamme totesimme, että äitien raskausajan masennus- ja ahdistusoireilu oli yhteydessä tyttöjen kortisolitasoihin, vaikkakin yhteys oli hyvin heikko. Emme myöskään tiedä, onko kyse pysyvästä muutoksesta HPA-akselin toiminnassa. Raskausaika ei yksin sanele sitä, minkälaiseksi itse kunkin stressinsäätely kehittyy ja mitä siitä seuraa – vai seuraako mitään. Tarkoitus onkin seurata näiden lasten kehitystä vielä vuosikymmeniä, toteaa Kortesluoma.

Turun yliopiston Finnbrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen. Kortisoliosatutkimusten tavoitteena on tutkia stressinsäätelyjärjestelmän toimintaa ja kehitystä sekä selvittää sen toiminnan merkitystä lapsen kehitykselle ja terveydelle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.