Lounais-Suomessa runsaimmat havununnakannat – tulokaslaji voi aiheuttaa merkittäviä metsätuhoja
Havununnaa esiintyy Luonnonvarakeskuksen tuoreimpien seurantojen mukaan runsaimmin Lounais-Suomessa, mutta kanta on hivuttautumassa pohjoisemmaksi.
Havununna on yöperhonen ja Suomessa tulokaslaji, josta ensimmäiset havainnot raportoitiin kirjallisesti 1950-luvulla, kerrotaan tiedotteessa. Havununnan toukat voivat aiheuttaa metsätuhoja syömällä neulasia erityisesti varttuneissa männiköissä ja kuusikoissa.
Luonnonvarakeskus on seurannut havununnan leviämistä vuodesta 2018 alkaen feromonipyydyksillä, joita pidetään metsässä heinäkuun alusta elokuun loppuun. Pyydyksiin asetettu feromoni matkii naarashormonin tuoksua ja houkuttelee koiraita.
Kokeiluna aloitettua seurantaa on jatkettu vuosina 2019 ja 2020 noin 130 pyyntipaikalla.
– Havununnakannat alkoivat kasvaa näkyvästi vasta 1990-luvun lopulla. Havununnaa havaittiin ensin etelärannikolla, mutta nyt sitä tavataan jo Pohjois-Karjalaa ja Pohjois-Savoa myöten, kertoo tutkija Markus Melin Luonnonvarakeskuksesta.
Vuoden 2019 ja myös 2020 seurannassa runsaimmat havununnasaaliit saatiin Satakunnasta, Säkylän Pyhäjärven ympäristöstä. Vuonna 2019 saaliiksi saatiin parhaimmillaan 989 havununnaa pyydystä kohden ja vuoden 2020 seurannassa lähes 900 havununnaa.
– Tänä vuonna havununnaseuranta hankaloitui, kun iso osa pyynnissä käytetyistä feromonisyöteistä osoittautui toimimattomiksi. Kannan kasvusta Etelä-Suomessa kertoo kuitenkin se, että vajaalla pyyntiverkollakin saaliiksi saatiin tänä vuonna lähes 15 000 havununnaa kun taas vuonna 2019, jolloin kaikki feromonit toimivat, saalis oli hieman alle 17 000 havununnaa, Melin kertoo.
Havununnan voimakkaasta leviämisestä huolimatta lajia ei voida vielä luokitella vakavaksi tuhonaiheuttajaksi. Seurantaa jatketaan, koska todennäköisyys havununnatuhoille kasvaa sitä mukaa, kun kannat runsastuvat.
– Haluamme tutkia lajin tuhodynamiikkaa etukäteen, emme vasta sitten, kun toukkien aiheuttamat tuhot ovat jo käynnissä, Melin toteaa.
Toukat ovat varsinaisia tuhonaiheuttajia, joten lajin toukkavaiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, esiintyvätkö havununnat runsaimpina kuusikoissa vai männiköissä.
Puunrunkojen koloissa talvehtivat havununnan munat selviävät nykyisellään hyvin Etelä- ja Keski-Suomen talvesta. Melin arvelee, että lajia rajoittava tekijä saattaakin olla kesäöiden kylmyys, sillä laji lisääntyy yöaikaan heinä-elokuun taitteessa.
