Tutkimus

Tutkimus: Linnusto vaikuttaa ihmisten onnellisuuteen jopa yhtä paljon kuin tulot

Linnuilla näyttää olevan erittäin suuri merkitys siihen, miten tyytyväinen ihminen on elämäänsä. Seikka vaikuttaa tutkimuksen perusteella selvältä ainakin 26 Euroopan maassa, myös Suomessa.
Linnuilla näyttää olevan erittäin suuri merkitys siihen, miten tyytyväinen ihminen on elämäänsä. Seikka vaikuttaa tutkimuksen perusteella selvältä ainakin 26 Euroopan maassa, myös Suomessa.

Monimuotoinen linnusto ihmisen asuinympäristössä lisää selvästi ihmisen tyytyväisyyden tunnetta elämäänsä, kertoo tuore tutkimus.

Aineisto perustui yli 26 000 ihmisen tietoihin 26 Euroopan maasta. Mukana oli myös Suomi

Tutkijat analysoivat vuonna 2012 toteutetun elämänlaatukyselyn vastausten suhdetta ihmisten sosioekonomisiin tietoihin ja heidän asuinalueidensa elonkirjoon eri eliöryhmissä. Tässä huomioitiin muun muassa linnut, nisäkkäät ja puut.

Lisäksi mukaan otettiin maiseman monimuotoisuus.

Lintujen merkitys nousi selvästi yli muiden. Tutkijoiden mukaan lintulajiston rikkaus on positiivisesti yhteydessä ihmisten kokemaan tyytyväisyyteen halki Euroopan.

– Tulokset viittaavat siihen, että lintulajiston vaikutus saattaa olla samaa luokkaa kuin tulojen, tutkijat kirjoittavat.

He huomauttavat kuitenkin, että epävarmuusväli on melko suuri. Ääripäätkin huomioiden positiivinen yhteys on hyvin selvä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nisäkkäiden tai puiden monimuotoisuus ei sen sijaan korreloinut selvästi tyytyväisyyden kanssa.

Samat maiseman ominaisuudet hyödyttävät lintuja ja ihmisiä

Tutkijoiden mukaan linnusto saattaa vaikuttaa kahdella tavalla.

Ensinnäkin värikkäät ja muutenkin näkyvät sekä äänekkäät linnut ovat ihmisille moniaistillinen kokemus. Toisaalta linnnusto kertoo erilaisista elinympäristön ominaisuuksista.

Lintujen elonkirjoa lisäävät monet maisemalliset tekijät, joita ihmiset pitävät esteettisesti miellyttävinä tai retkeilyyn sopivina. Myös maiseman monipuolisuus lisää linnuston rikkautta.

– Tulosten perusteella voidaan väittää, että linnuston ja sen monimuotoisuutta edistävän maiseman suojelu hyödyttävät myös ihmisiä, tutkijat toteavat.

He kehottavat huomioimaan yhteyden myös päätöksenteossa.

Tutkimus julkaistiin Ecological Economics - tiedejulkaisussa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (12)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Baaba
Hä?
Ettei vain linnuston runsaus liittyisi elinalueen tasoon muutenkin. Tässä on nyt löydetty kausaatio korrelaatiosta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Hä?
Tulos on kyllä hätkähdyttävä ja vaatii varmaankin vielä selvittelyä, siis että mikä johtuu mistä ja miksi.

En kuitenkaan usko, että elintaso ja linnuston ja sen lajien runsaus erityisemmin liittyvät toisiinsa. . Kaupungeissa on usein alueen korkein elintaso, mutta linnusto tuskin on ainakaan laajempi kuin maaseudulla luonnossa tai kulttuurimaisemissa. Keskustojen asunnot ovat yleensä niin kalliita, että niissä elää lähinnä varakkaita, mutta ydinkeskustoissa linnusto on köyhintä.

Kyllä ne selittävät tekijät ovat jotain muuta kuin elintaso. Jotain itua voi olla tuossa, että jostain syystä samat maisemalliset tekijät, kuten monimuotoisuus, edistävät sekä ihmisen onnellisuutta että linnuston runsautta ja lajikkuutta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
KoalaMotorola
Vast: Hä?
Täysin sama tuli heti mieleen luettuani jutun.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Hä?
Näin tv:stä hiljattain, että linnusto on maaseudulla harvennut. Syynä maaatalouden muuttuminen yksipuolisemmaksi. Osa linnuista olisi sen mukaan siirtynyt kaupunkeihin. En muista missä maassa k.o. ohjelma oli tehty, tai että päteekö se kaikkiin maihin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Hä?
Ylipäätäänhän ljikirjo on koko maailmassa kaventumaan päin, kun yhä uusia lajeja kuolee sukupuuttoon tai joutuu hyvin ahtaalle (kuvaannollisesti ja sananmukaisesti). Voi olla, että kaupungissa lajien väheneminen on ollut vähäisempää tai lajit ovat jossain jopa lisääntyneet. En silti usko, että kaupunkien lajisto olisi rikkampi kuin maaseudun. Maaseudulla on yksinkertaisesti niin paljon enemmän erilaisia elinympäristöjä - peltoja, soita, monenlaisia metsiä, joutomaita, isoja pihoja, vesistöjä jne.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Hä?
Esimerkiksi Littoisissa on monin paikoin runsas linnusto. Siellä ihmiset eivät ole välttämättä ökyrikkaita, muttei toisaalta köyhiäkään. Ehkä kyse on juuri tällaisista alueista, joissa on maaseutua mutta silti myös paljon hyvinvointia.

Betoniviidakon kaltaisissa oloissa tuskin onnellisuus on huipputasoa, vaikka olisi kuinka rikas.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Johtopäätös
"Linnusto vaikuttaa ihmisten onnellisuuteen jopa yhtä paljon kuin tulot"
- Tuon perusteella palkankorotuksista voitaisiin luopua, jos puistoihin saataisiin nykyistä enemmän valkoposkihanhia. Onnellisuus vain kasvaisi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Johtopäätös
Tutkimuksessa puhuttiin kyllä myös lajiston monipuolisuudesta. Valkoposkihanhien lisääminen ei tätä edistäisi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Asenteellinen tutkimus
Sanottakoon vielä, että tuossa tutkimuksessa tieteellisyys loistaa poissaolollaan. Erilaisia korrelaatioita vertailemalla on saatu omaa aatetta tukevia tuloksia, jotka eivät kestäisi vähääkään syvempää analyysia. Linnuston (olipa kyse sitten määrästä tai lajikirjosta) aikaansaama onnellisuus on erilaista kuin tulotason. Niitä kahta ei voi vertailla. Linnustolla ei voi ostaa ruokaa kaupasta eikä maksaa vuokraa. Jos sinulla ei ole rahaa, ei lintujen tuoma onnellisuus pysty kompensoimaan sitä. Kaikille on selvää, että linnusto (paitsi ne valkoposkihanhet) tuo viihtyvyyttä asuinympäristöön. Mutta tulotason sotkeminen tuohon on täysin virheellistä ja tarkoitushakuista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Asenteellinen tutkimus
Tuo on vähän samaa kuin se vanha hokema "raha ei tee onnelliseksi". Toisin sanoen mitä vähemmän on rahaa eli köyhempi olet, sitä onnellisempi olet.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Asenteellinen tutkimus
Minusta sekä S.F:n että Sebulonin logiikka vähän onnahtelee.

Tutkimuksessa ei esitetty mitään sen tapaistakaan kuin että runsas ja lajirikas linnusto jotenkin korvaisi ihmisten tuloja ja elantoa. On siis kartoitettu linnuston vaikutusta ihmisten tyytyväisyyteen. Syystä tai toisesta, ehkä hyvinkin mutkikkaiden mekanismien kautta tai peräti sattumalta, vaikutus tässä tutkimuksessa näyttää olevan jopa yhtä iso kuin tulotason (jota yhteyttä on tutkittu muissa tutkimuksissa). Kukaan ei siis väitä, ettei tuloilla olisi mitään tekemistä tyytyväisyyden kanssa. Kannattaa muuten muistaa, että tutkitusti tulotason vaikutus onnellisuuteen ei ole sekään mikään yksiselitteinen juttu!

Sebulonin toteamus on vielä kömpelömpi. Jos raha ei tee onnelliseksi, siitä ei mitenkään loogisesti seuraa, että olet sitä onnellisempi, mitä vähemmän rahaa sinulla on. "Raha ei tee onnelliseksi" ei ole sama asia kuin että "raha tekee onnettomaksi" tai "köyhyys tekee onnelliseksi".
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Asenteellinen tutkimus
Ihmisen geeneihin voi olla jäänyt niinkin monimutkainen mekanismi, että lajirikas paikka antaa hyvänolon tunteen koska siellä on todennäköisesti löydettävissä paremmin ruokaa. Kivi- ja vastaavilla esihistoriallisilla kausilla on kehittynyt muitakin geneettisiä ominaisuuksia, joiden syitä voi olla nykyaikana vaikea hahmottaa. Eihän siitäkään varsinaisesti ole mitään hyötyä että toisen ihmisen kosketus voi tuntua hyvälle.

Jännä myös, kuinka luonnonvihaajilla on niin tärkeää päästä todistamaan että muista lajeista ei ole ihmisille hyötyä. Omasta mielestäni, vaikka niistä ei olisi mitään hyötyä, silti monet eläimet ovat hienoja ja arvostan niiden olemassaoloa. Toki hyttynen, hirvikärpänen ja muut loiset, en jäisi kaipaamaan vaikka katoaisivat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?