Paras konsti kosteus- ja homevahingoista kärsivien rakenteiden erottamisessa on yhä edelleenkin kokenut rakennustarkastaja, joka pääsee käsiksi talon rakenteisiin. Tätä mieltä on Oulun yliopiston farmakologian emeritusprofessorinOlavi Pelkonen.
Pelkosen mukaan tarvitaan myös lisää perustutkimusta, jotta voitaisiin paremmin määritellä tekijät, jotka ovat tärkeitä sairauksien ja oireiden synnyssä.
Pelkonen ja tilastotieteen professori Esa Läärä tekivät Sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä ulkopuolisen arvion ministeriön käynnistämästä ja kähinää herättäneestä Toxtest-tutkimuksesta. Tutkimus on osa hallituksen siunaamia kansallisia hometalkoita.
Toxtestin tavoitteena oli saada huonepölynäytteille soveltuva myrkyllisyystesti, jonka avulla kosteusvaurioiden haitallisuutta pystyttäisiin arvioimaan. Tutkimus oli kolmivuotinen ja maksoi puoli miljoonaa euroa.
Loppuvaiheessa lupaavimpina olivat Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston testit. Tutkimus päättyi tutkijoiden väliseen eripuraan ja siihen karuun lopputulokseen, etteivät tutkitut myrkyllisyystestit ole tarpeeksi luotettavia.
Niillä ei pystytty erottelemaan edes huonoimmista rakennuksista kaikkein huonoimpia, joten testeillä ei voida arvioida myöskään vähäisten kosteusvaurioiden rokottamia taloja.
Kosteusvauriossa on mukana erilaisia rakenteita puusta betoniin, sieniä bakteereita ja asumisen jäänteitä. Sotkusta syntyy erilaisia kemiallisia aineita.
– Se, mitkä niistä ovat tärkeitä oireiden aiheuttajina, on edelleen aika epäselvää, Pelkonen sanoo.
Kosteus- ja homeongelmat kurittavat arviolta joka viidettä rakennusta Suomessa. Yrityksistä huolimatta aikaiseksi ei ole saatu yhtään tieteellisesti kelpoa testiä, jolla voitaisiin arvioida kosteusvaurioiden terveydelle aiheuttamia haittoja tai luokitella rakennuksen kosteusvaurioita.
LUE LISÄÄ SUNNUNTAIN TURUN SANOMISTA
