Väitös: Äidin raskaudenaikainen stressi vaikuttaa eri tavoin vastasyntyneiden tyttöjen ja poikien aivoihin
Äidin voimakas psyykkinen stressi keskiraskaudessa on yhteydessä poikavauvojen pienempiin mantelitumakkeisiin ja tyttövauvojen suurempaan vasemman mantelitumakkeen kokoon, toteaa LL Satu Lehtola Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan. Magneettikuvantamista hyödyntämällä tehdyn tutkimuksen perusteella sukupuoli näyttäisi säätelevän äidin raskaudenaikaisen stressin eri tyyppien yhteyttä vastasyntyneen aivoihin.
Mantelitumake ja hippokampus ovat aivojen keskeisiä alueita tunteiden, käyttäytymisen ja stressin säätelyssä sekä muistin käsittelyssä. Niiden toiminta kytkeytyy läheisesti myös psykiatristen häiriöiden tutkimukseen. Lehtolan erityisen mielenkiinnon kohteena olivat äidin raskaudenaikaisen stressioireilun yhteydet lapsen mantelitumakkeen ja hippokampuksen kehitykseen.
Äidin raskaudenaikainen psyykkinen stressi ennustaa tutkimusten mukaan lasten sosioemotionaalista ja kognitiivista kehitystä. On myös viitteitä siitä, että sillä on yhteys mm. lapsen temperamenttipiirteisiin ja psykososiaaliseen kehitykseen.
Aiemmissa tutkimuksissa äidin raskaudenaikaiselle psyykkiselle stressille altistuneilla tyttölapsilla on havaittu olevan suurempi mantelitumake. Lehtola halusi selvittää, voidaanko jo vastasyntyneiden aivoissa nähdä vastaavanlaisia yhteyksiä äidin raskaudenaikaisen stressin ja mantelitumakkeen tai hippokampuksen koon välillä.
– Tulosteni perusteella vastasyntyneen sukupuoli vaikuttaa vastakkaisilla tavoilla äidin raskaudenaikaisen psyykkisen stressin ja vastasyntyneen mantelitumakkeen koon väliseen yhteyteen. Tämä näkyi poikavauvoilla pienempänä mantelitumakkeen kokona ja tytöillä suurempana vasemman mantelitumakkeen kokona. Lisäanalyyseissa havaitsimme myös yhteyden äidin stressin ja tyttövauvojen suuremman oikean hippokampuksen välillä, Lehtola kertoo.
Myös stressin ajoituksella näyttää olevan merkitystä. Lehtolan tulosten mukaan äidin keskiraskauden oireilun ja vastasyntyneiden mantelitumakkeen koon välillä yhteys on voimakkain sekä masennus- ja ahdistuneisuusoireita että raskauteen liittyvää ahdistuneisuutta mitattaessa. Hippokampuksen kokoero taas oli yhteydessä vain raskauteen liittyvään ahdistuneisuuteen ja ainoastaan keskiraskaudessa.
– Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että äidin stressi erityisesti alku- ja keskiraskaudessa on merkittävää lapsen aivojen kehitykselle. Löydökseni tukevat näkemystä siitä, että äidin raskaudenaikaisella psyykkisellä stressillä juuri keskiraskaudessa voi olla mantelitumakkeen ja hippokampuksen kehittymisen kannalta merkitystä, Lehtola summaa.
Lehtolan väitöstutkimus on osa Turun yliopiston koordinoimaa FinnBrain-tutkimusta, jossa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen ja terveyteen. Tutkimukseen kuuluu yli 4 000 perhettä.
