Sijoitusrahastot ovat vallanneet alaa uusien asuntojen markkinoilta.
Asuntotuotannon kokonaiskysyntä on pysynyt suurin piirtein viime vuoden tasolla, mutta kotitalouksien kysyntä on hiipunut.
Tätä vajetta ovat paikanneet uudet pelurit, jotka hankkivat asuntoja vuokra-asuntokäyttöön, kertoo Rakennusteollisuuden pääekonomisti Bo Salmén.
– Puhdas kuluttajien kysyntä on hiipunut, ja sijoittajat pitävät kokonaiskysyntää omistusasunnoissa korkealla tasolla, Salmén sanoo.
Salmén arvioi, että rahastot ovat ostaneet tämän vuoden noin 10 000 uudesta asunnosta yli tuhat, jopa 2 000 asuntoa. Vaikka historialliset luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, on rahastojen osuus kaikista uusien asuntojen aloituksista kasvanut viime vuodesta.
Aktiivisimpia sijoitusrahastoja ovat Salménin mukaan tänä vuonna olleet Ålandsbanken ja LähiTapiola. Pohjoismainen IceCapital on toiminut sijoitusasuntoalalla jo pidempään.
Sijoitusyhtiöiden aktiivisuus näkyy torstaina huhti-kesäkuun tuloksestaan kertoneen YIT:n asuntoaloitusluvuissa.
Asuntoaloitusten määrä Suomessa pysyi huhti-kesäkuussa lähes samalla tasolla viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Sijoittajien hankkimien asuntokohteiden määrä kuitenkin nousi lähes 40 prosenttiin kaikista aloituksista, kun viime vuonna vastaava luku oli 22 prosenttia.
YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan mukaan suhteellinen nousu on osittain sattumaa, mutta kertoo myös kuluttajakysynnän heikkoudesta.
– Kuluttajakysyntä on nyt pientä, joten enemmän saamme aloituksia sijoittajapuolelta. Siellä meillä on nyt tukijalkoja, mikäli tilanne jossain vaiheessa huononee.
Sekä Salmén että Kauniskangas kertovat, että yleiset talouden näkymät hidastavat rakennusalan kehitystä tällä hetkellä.
– Yleisen talouden näkymät ovat koko ajan heikentyneet. Se vaikuttaa myös koko ajan rakentamiseen. Ei uskalleta investoida ja kaikki pidättäytyvät, Salmén sanoo.
Ongelmat pientalojen kaupassa ovat Salménin mukaan samankaltaisia kuin Ruotsissa. Siellä lakiin säädetty lainakatto määrää, että pankit voivat myöntää asuntolainaa korkeintaan 85 prosenttia asunnon arvosta.
Salménin mukaan vastaavanlainen asuntokatto on käytännössä olemassa Suomessakin, vaikkakaan ei virallisesti.
– Pankit ovat varovaisia myöntämään lainoja. Ne vaativat ennakkosäästämistä ja asunnon myyntiä ennen uuden ostoa.
Kauniskangas odottaisi valtiolta jonkinlaisia elvytystoimia rakentamisen saralle. Yleinen taloustilanne ja yritysten ilmoitukset tukevat hänen mukaansa elvytyksen tarvetta.
– Vuosien saatossa on kertynyt kunnossapitotarvetta, ja kouluja ja päiväkoteja pitäisi esimerkiksi korjata.
TS-STT
