Tietokirjat

Europarlamentaarikko Alviina Alametsä perää lisää pakotteita Vladimir Putinin lähipiirille – oppositiojohtaja Alexei Navalnyi puhui mepeille

OLIVIER HOSLET
Alexei Navalnyi puhui perjantaina videon välityksellä Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa.
Alexei Navalnyi puhui perjantaina videon välityksellä Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa.

Vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsä on Venäjän oppositiojohtaja Alexei Navalnyin kanssa samaa mieltä, että EU:n asettamat pakotteet tulee kohdistaa strategisesti oikeisiin henkilöihin.

Erityisen tärkeää on välttää, ettei venäläisille tule mielikuva, että pakotteet kohdistuvat kansaa vastaan.

Alametsä osallistui Venäjän oppositiopoliitikkojen kuulemiseen etäyhteydellä. Hänen mukaansa europarlamentaarikot saivat Venäjän opposition edustajilta paljon ohjeita pakotteiden kohdistamisessa.

– Niitä pitää saada lisää Putinin lähipiiriin, Alametsä toteaa.

Navalnyi puhui perjantaina videon välityksellä Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa. Elokuussa myrkytetty Navalnyi vaikutti hyväkuntoiselta ja energiseltä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hän kiitti EU:ta tuesta, jota hän ja hänen perheensä on saanut. Navalnyi muistutti, että hänen myrkytysyrityksensä ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun Venäjän johtoa kritisoivia yritetään vaientaa.

– On tärkeää, että EU ei pysy hiljaa tällaisista tapauksista, Navalnyi sanoi tilaisuudessa.

Alametsän mukaan EU:n pitäisi vaatia Venäjää suorittamaan avoin ja riippumaton tutkinta maan johtoa kritisoivien henkilöiden murhista ja murhayrityksistä. Tutkinnan perusteella tekijät ja teon taustalla olevat tahot pitäisi saada vastuuseen.

Alametsä: Venäjän demokratian tila on huolestuttava

Navalnyi sanoi europarlamentaarikoille, että hän pitää vuoden 2021 duuman vaaleja erittäin merkittävinä.

Hän pitää tärkeänä, ettei opposition ehdokkaita suljeta vaaleista. Hän mainitsi kahdesta ystävästään, joilta ei ole pelkästään estetty vaaleihin osallistuminen, vaan he ovat lisäksi joutuneet vankilaan.

Venäjän todellisen opposition ehdokkaiden osallistuminen vaaleihin on estetty laajasti. Esimerkiksi Navalnyi yritti päästä ehdokkaaksi vuoden 2018 presidentinvaaleihin, mutta hänen osallistumisensa estettiin.

Myös Alametsä korostaa avointen vaalien merkitystä. Hänen mukaansa Suomi ja koko Eurooppa hyötyvät, jos Venäjän demokratia toimii ja maan johtajat on valittu vapaissa vaaleissa.

EU:lla on Alametsän mukaan mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi Venäjän ensi vuoden duuman vaalien avoimuuteen.

– EU:n tulee informoida Venäjää siitä, mitä reilut vaalit EU:n näkökulmasta tarkoittavat. Kriteerit ovat selkeät. Mikäli ehdokkaiden rekisteröintiä ei tehdä avoimesti ja mikäli vaaleja ei järjestetä demokratian perusperiaatteiden mukaan, EU:n tulee määrätä erityisesti lisää taloudellisia ja liikkuvuutta rajoittavia henkilöpakotteita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Venäjän demokratian tila on Alametsän mielestä huolestuttava.

Hänen mukaansa Venäjän johdon puheisiin suuresta kansan tuesta täytyy suhtautua epäilevästi, koska Venäjän vaalien avoimuudessa ja rehellisyydessä on ollut viime vuosina erittäin vakavia ongelmia.

Nemtsovin murha yhä ratkaisematta

Navalnyi nosti kuulemistilaisuudessa esille Euroopan unionin Venäjälle asettamat pakotteet.

Hänen mielestään niiden kohdentamisessa on korjaamista. Niitä ei pitäisi kohdistaa esimerkiksi armeijan kenraaleihin, jotka eivät juuri matkusta, ja joilla ei ole pankkitilejä Euroopassa.

Sen sijaan pakotteet pitäisi kohdistaa oligarkkien rahoihin.

– Ei vain vanhoihin oligarkkeihin vaan myös uusiin, kuten Vladimir Putiniin. Heidän pitäisi olla sanktioiden todellinen kohde.

Navalnyin mukaan Venäjän presidentti Putin yrittää vakuuttaa venäläiset, että EU:n pakotteet kohdistuvat tavalliseen kansaan.

Sen takia on erittäin tärkeä, että pakotteet kohdistuvat tehokkaasti oligarkkeihin ja heidän rahoihinsa.

Navalnyin jälkeen tilaisuudessa puhui oppositiopoliitikko Vladimir Kara-Murza. Hän muistutti aluksi, että oppositiopoliitikko Boris Nemtsovin murhan taustalla olevaa tahoa ei ole saatu vieläkään oikeuteen, vaikka murhasta on kulunut jo yli viisi vuotta. Kyse on hänen mukaansa poliittisesta tahdosta.

Myös Kara-Murza korosti vapaiden vaalien tärkeyttä.

Hänen mielestään on erittäin ongelmallista, että Venäjällä opposition ehdokkaita suljetaan vaaleista, mielenosoittajia pidätetään ja mediaa sekä kansalaisjärjestöjä häiritään.

Venäjällä on hänen mukaan kokonainen sukupolvi, joka ei tiedä, minkälaiset ovat vapaat vaalit.

Kara-Murza viittasi myös siihen, ettei Putinilla ole todellisuudessa niin suurta kansan suosiota kuin hän antaa ymmärtää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Jos Putinilla on suuri kansan tuki, miksi hän pelkää niin paljon vapaita vaaleja, Kara-Murza kysyi.

Tilaisuudessa puhuivat myös Venäjän opposition edustajat Vladimir Milov ja Ilya Yashin.

"Älykäs äänestämien" osoittautui tehokkaaksi

Venäjällä pidetään liittokokouksen alahuoneen eli duuman vaalit ensi vuoden syksyllä.

Navalnyi on kehittänyt "älykkääksi äänestämiseksi" kutsutun menetelmän, jossa systeemin ulkopuolisten ehdokkaiden äänet keskitetään kussakin vaalipiirissä sille ehdokkaalle, jolla on paras mahdollisuus voittaa vallanpitäjän ehdokas.

Menetelmään testattiin viime vuonna kaupunkien paikallisvaaleissa ja se osoittautui menestykseksi. Esimerkiksi syyskuussa pidetyissä aluevaaleissa opposition ehdokkaat voittivat paikkoja kahdessa Siperian kaupungissa. Novosibirskissä ja Tomskissa Venäjän presidentin Vladimir Putinin tukipuolue Yhtenäinen Venäjä menetti vaaleissa enemmistöasemansa.

Navalnyi toipuu Saksassa myrkytyksestä

Oppositiojohtaja Navalnyi yritettiin myrkyttää elokuussa Venäjällä. Venäjä on kiistänyt osallisuutensa.

Navalnyi on kritisoinut voimakkaasti Putinia ja johtanut hallinnon vastaisia mielenosoituksia.

Navalnyi vointi romahti elokuussa, kun hän oli lentokoneessa matkalla Siperian Tomskin kaupungista Moskovaan. Lentokone teki hätälaskun ja Navalnyi kuljetettiin Omskin sairaalaan. Koomaan vajonnut Navalnyi siirrettiin Omskista Berliiniin Charité-sairaalaan.

Noin kuukauden kuluttua Navalnyi pääsi pois sairaalasta. Sen jälkeen hän on kuntoutunut Saksassa.

Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa tehdyissä laboratoriokokeissa varmistui, että hänet oli myrkytetty Novitšok-ryhmään kuuluvalla hermomyrkyllä. Novitšok on Neuvostoliiton armeijan kehittämä myrkky.

On epäilty, että myrkkyä laitettiin Navalnyin vesipulloon tai lentokentällä nauttimaan teehen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on sanonut, että Navalnyi on saatettu myrkyttää Saksassa tai lentokoneessa, kun hänet siirrettiin Berliiniin. Lavrov ei esittänyt todisteita väitteilleen.

Oppositiojohtajan myrkytys on kiristänyt EU:n ja Venäjän välejä. Lokakuussa EU ja Britannia asettivat pakotteita Putinin lähipiiriin kuuluville henkilöille ja yhdelle organisaatiolle. Pakotelistalle asetettiin muun muassa Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov ja venäläinen tutkimusinstituutti, jonka epäillään kehittäneen Navalnyin myrkytyksessä käytetyn kemikaalin.

Venäjä on ilmoittanut asettavansa vastapakotteita Saksan ja Ranskan viranomaisille. Venäjä ei ole vielä ilmoittanut, kenelle tai minkälaisia pakotteita se asettaa.

Juttua muokattu 27.11.2020 kello 17.30. Lisätty europarlamentaarikko Alviina Alametsän kommentteja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.