Valtiosääntöasiantuntija: Maskipakko saataisiin säädettyä viikossa, koska pykälät ovat olemassa – pääministeri torjui idean viimeksi keskiviikkona

Hallitus kompuroi tartuntalain muutosten kanssa. Suomeen riskimaista tuleville ei ole saatu säädettyä vaatimuksia koronatesteistä. Uusikin versio palautettiin valmisteluun.

Antamatta on myös syyskuussa lausunnolla ollut tartuntatautilain muutosesitys, joka antaisi kunnille ja aluehallintoviranomaisille mahdollisuuden määrätä rajoituksia elinkeinotoimintaan.

– Valtioneuvostolla on ollut vaikeuksia edetä tartuntalain muutoksissa sellaiseen suuntaan, jota ihmisoikeuksien turvaaminen ja perustuslain asettamat rajat edellyttäisivät. Kaikki tartuntatautilain muutokset ovat edelleen "sakkokierroksella", julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta sanoo.

Eräs tartuntalain muutos olisi hänen mielestä säädettävissä helposti, nimittäin maskipakko.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi viimeksi tänään iltapäivällä hallituksen neuvotteluihin saapuessaan, että hallitus ei suunnittele maskipakkoa.

– Monissa maissa on nähty maskipakkoja, mutta se ei ole yksin auttanut tautia pysäyttämään, Marin perusteli.

Pykälät perusteluineen olisivat valmiina

Rautiaisen mielestä tartuntatautilaissa olisi syytä säätää maskipakosta. Hän ihmettelee, ettei kukaan ole edes käynnistänyt sen mahdollistavan lainmuutoksen valmistelua.

– Sitä ei ole edes pyritty valmistelemaan sakkokierroksilla nyt olevissa tartuntalain muutoksissa.

Rautiainen kertoo, että oikeustieteilijät ovat valmistelleet valtiosääntöisesti täysin ongelmattomat maskipykälät jo puoli vuotta sitten. Esimerkiksi Martin Scheinin on kirjoittanut niistä Twitterissä.

– Siitä ne voi kopioida ja lähettää eduskuntaan. Ei se sen vaikeampaa ole, Rautiainen sanoo.

Rautiaisen mielestä maskien käytön velvoittamista kohti voitaisiin edetä normaalilla lainsäädännöllä ilman, että mitään poikkeusoloja julistetaan.

– Jos tänään aloittaisimme maskisääntelyn lisäämiseen tartuntatautilain keinovalikoimaan, lakimuutos olisi valmis ensi viikolla. Pykälät ja niiden perustelut ovat olemassa.

Lakialoitekin mahdollinen

Hallituksella on oikeus olla ryhtymättä asiaa valmistelemaan. Lakimuutos voitaisiin Rautiaisen mukaan saada vireille myös niin, että yli sata kansanedustajaa laatisi siitä lakialoitteen.

Pelkkä lakiin kirjattu mahdollisuus maskipakosta ei vielä tarkoittaisi sitä, että se julistettaisiin voimaan.

– Aluehallintoviraston tai kunnan pitäisi lainsäätäjän määrittelemillä kriteereillä harkita, missä tilanteissa se on välttämätöntä. Se voisi olla sitä esimerkiksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä, Rautiainen sanoo.

Hän pitää tärkeätä, että tartuntatautilainsäädäntö mahdollisimman pitkälle tuntisi kaikki tartuntatautien torjuntaan tarvittavat keinot.

– Ei hengityssuojaimissa ole mitään ihmeellistä, katsotaanpa nyt vaikka kuvia espanjantaudin ajalta. Tartuntatauteja on kautta aikain torjuttu tällä keinolla.

Maskipakon kaltaisten asioiden lisääminen lainsäädäntöön ei siten olisi tartuntatautilain kehittämisen kannalta mitenkään kummallista.

– Päinvastoin, voidaan jopa sanoa, että tartuntatautilainsäädännöstä puuttuu tartuntatautien tavanomaisia torjuntakeinoja.

Sen sijaan, että koronan torjunnassa edetään muutenkin puolivelvoittavilla suosituksilla, Rautiaisen mielestä kaikki olennaiset asiat pitäisi viedä lainsäädäntöön.

– Esimerkiksi suositukset omaehtoisesta karanteenista ovat sellaisia, mitä ei pitäisi suvaita. Sen takia olisi viipymättä kehitettävä lainsäädännön tuntemaa karanteenilainsäädäntöä sellaiseksi, että kykenemme ottamaan omaehtoisen karanteenin alueen lailla säädeltyjen asioiden piiriin.