Rikos

Jengikiellon käsittely alkoi oikeudessa – UB vastustaa kanteen vaatimuksia: "Emme ole aatteellinen yhdistys".

Liivijengi United Brotherhoodin johtajana pidetty Tero Holopainen menossa istuntosaliin maanantaina.
Liivijengi United Brotherhoodin johtajana pidetty Tero Holopainen menossa istuntosaliin maanantaina.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus alkoi maanantaina käsitellä kannetta, jossa viranomaiset vaativat ensimmäistä kertaa Suomen historiassa rikollisjengin kieltämistä.

Poliisihallitus ja erikoissyyttäjä Anna-Riikka Ruuth vaativat rikollisjärjestön United Brotherhoodin (UB) ja suoraan sen alaisuudessa toimivan alajengin Bad Unionin pysyvää lakkauttamista.

Perusteina ovat jengien yhteiskunnalle haitallinen ja vaarallinen toiminta.

Kantajien mukaan UB on sotilaallisesti rikosten tekemistä varten järjestäytynyt hierarkkinen ryhmittymä, jollainen ei ole yhdistyslain perusteella sallittua yhdistykselle.

Poliisihallitus ja syyttäjä ovat nimenneet lakkautuskanteeseen vastaajaksi UB-jengin johtajana pitämänsä Tero Holopaisen. Häntä ja UB-jengiä avustaa oikeudessa oikeustieteen maisteri Ilkka Ukkonen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

UB vastustaa kaikkia kanteen vaatimuksia vedoten muun muassa siihen, ettei siihen voida soveltaa yhdistyslakia, koska se ei ole oman näkemyksensä mukaan aatteellinen yhdistys.

– Aate ei voi olla se, että jossakin vanhassa nettiosoitteessa lukee jotakin vankilassa olevien tukemisesta. Viranomaisvastaisuus ilmenee usein mielipiteenä ja mielipiteenvapaus on meillä länsimaissa kuitenkin edelleen perustuslailla turvattu oikeus, Ukkonen totesi oikeudessa.

UB-jengi on ollut oikeuden määräämässä väliaikaisessa toimintakiellossa viime tammikuusta lähtien. Pari päivää ennen toimintakieltoa koskevaa oikeuskäsittelyä tammikuussa, UB kertoi julkisuudessa lakkauttaneensa itse itsensä.

"Merkitystä on vain sillä, miten ryhmä toimii tosiasiallisesti. UB on jatkanut toimintaansa myös lakkautusilmoituksensa jälkeen."

Pekka-Matias Väisänen

Poliisihallitus

Jengin ideana oli, etteivät viranomaiset voisi lakkauttaa jo kerran lopetettua toimintaa.

Jengi väittää yhä, ettei sitä ole enää olemassa. Lakkauttamiskanteeseen vastaajaksi merkitty Tero Holopainen puolestaan kiistää toimineensa jengin johtajana.

UB ja Holopainen vastustavat silti jengin virallista lakkauttamista.

Poliisihallitusta oikeudessa edustava Pekka-Matias Väisänen muistutti maanantaina, ettei järjestäytynyt rikollisjärjestö tarvitse toimiakseen muodollista organisaatiota. Rikollisjengin toiminta ei Väisäsen mukaan ole myöskään kiinni siitä, millaisia lausumia se antaa itsestään julkisuudessa.

– Merkitystä on vain sillä, miten ryhmä toimii tosiasiallisesti. UB on jatkanut toimintaansa myös lakkautusilmoituksensa jälkeen, Väisänen sanoi.

UB-oikeudenkäynnissä on kyse ennakkotapauksesta, jolla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia.

Keskusrikospoliisi totesi Lännen Median jutussa tammikuussa, että jos UB:n kieltokanne menestyy oikeudessa, poliisi harkitsee myös muiden järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminnan lakkauttamista yhdistyslain perusteella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Oikeudenkäynti jatkuu keskiviikkona.


Fakta

Suomen väkivaltaisin jengi

United Brotherhoodia pidetään väkivaltaisimpana viranomaisten rikollisiksi luokittelemista jengeistä.

UB on tehnyt yhteistyötä Helvetin Enkelien kanssa.

Jengin jäsenistö on syyllistynyt useisiin vakaviin väkivalta- ja huumerikoksiin.

Poliisihallitus ja syyttäjä vaativat UB:n ja sen alajengin Bad Unionin toiminnan täyskieltoa.

Oikeus on määrännyt UB:n ja BU:n väliaikaiseen toimintakieltoon.

Jengit sanovat jo lopettaneen toimintansa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.