Yhä useampi suomalainen sairastuu matkallaan denguekuumeeseen. Viime vuonna tartuntatapauksia havaittiin kaikkiaan 90, mikä on kaksinkertaisesti muutamaan edelliseen vuoteen verrattuna.
Tänä vuonna rikotaan todennäköisesti ensimmäistä kertaa sadan tartunnan raja, sillä heinäkuuhun mennessä tartuntatautirekisteriin on kirjattu jo 65 tapausta.
Todennäköisesti tartuntoja on selvästi enemmän, sillä hyvällä tuurilla se ei aiheuta mitään oireita, eikä tautia merkitä rekisteriin.
Tarkkaa tietoa siitä, mistä suomalaiset taudin hankkivat, ei tilastoida. Yleisintä denguekuume on Kaakkois-Aasiassa ja useimmin siihen sairastuu Thaimaan-lomalainen, mutta tartunnan voi saada myös esimerkiksi Intiassa tai Karibialla.
Vuodenvaihteessa kiinnitettiin kuitenkin erityistä huomiota siihen, kuinka moni dengueen sairastunut suomalainen oli saanut tartuntansa Madeiralla. Pohjois-Atlantilla sijaitsevalla saarella levisi viime vuoden lopulla epidemia, jossa yli 2000 ihmistä sairastui denguekuumeeseen.
Suositusta lomakohteesta tartunnan sai ainakin seitsemän suomalaista.
– Madeiralla ei ole koskaan aiemmin ollut denguekuumetta, vaan tämä oli uutta, toteaa terveydenhoitaja Pirjo Turtiainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Madeiran epidemia rauhoittui alkuvuodesta, eikä uusia tapauksia ole tavattu.
Hyttysten levittämien virusten aiheuttamaan denguekuumeeseen sairastuu maailmalla vuosittain noin sata miljoonaa ihmistä. Taudin oireisiin kuuluvat muun muassa äkillinen kuume, päänsärky, lihaskipu ja ihottumat sekä toisinaan myös verenvuodot sekä hengitysvaikeudet. Täyteen kuntoon toipuminen taudin jälkeen voi kestää jopa viikkoja.
Denguesta on olemassa myös vakava versio, joka ilmenee vakavina verenvuotoina ja verisuonten läpäisevyyden lisääntymisenä.
– Matkailijoilla vakavat tautimuodot ovat harvinaisia, Pirjo Turtiainen kertoo.
Denguekuumeeseen ei ole olemassa rokotetta, vaan tartunnalta välttyy parhaiten suojautumalla hyttysiltä.
TS
