Akut

Fortum alkaa kierrättää sähköautojen akkujen litiumin Harjavallassa – Suomi voi nousta Euroopan johtavaksi akkukierrättäjäksi

Litiumista on tulossa pullonkaula autojen sähköistymisen etenemiselle. Autovalmistajat investoivat nyt jo itse litiumin hankintaan ja valmistukseen.
Litiumista on tulossa pullonkaula autojen sähköistymisen etenemiselle. Autovalmistajat investoivat nyt jo itse litiumin hankintaan ja valmistukseen.

Fortum kertoo jättäneensä litiumin talteenottoa ja kierrätystä koskevan patenttihakemuksen. Tavoitteena on, että yhtiö aloittaisi litiumin kierrätyksen Harjavaltaan Satakuntaan suunnitteilla olevassa uudessa kierrätyslaitoksessaan.

Harjavallassa on jo merkittävä akkukierrätyksen keskittymä, jossa kolme yritystä, Fortum, Basf ja Nornickel tekevät yhteistyötä akkujen kierrätyksessä. Fortumin Harjavallassa toiminnassa olevassa laitoksessa kierrätetään nyt akkujen sisältämä koboltti, nikkeli ja mangaani.

Litiumin kierrätys nostaa akkukierrätyksen aivan uudelle tasolle, koska litium on yksi arvokkaimmista sähköautojen akuissa käytetyistä materiaaleista. Akuissa olevista aktiivimateriaalien metalleista pystytään kierrättämään yli 95 prosenttia litiumin talteenoton jälkeen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kansainvälisen energiajärjestön ennusteen mukaan sähköautojen määrä maailman teillä kasvaa kolmesta miljoonasta 125 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Ennusteiden mukaan litiumin tarve kasvaa kolminkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä.

– Litiumista on tulossa pullonkaula autojen sähköistymisen etenemiselle ennusteiden mukaan. Jonkin verran maailmalla nähdään jo sitä, että autovalmistajat, kuten Tesla investoivat itse litiumin hankintaan ja valmistukseen, koska ne näkevät, että litium on muodostumassa kriittiseksi materiaaliksi, Fortumin akkuliiketoiminnan johtaja Tero Holländer sanoo.

Ei korvaa kaivostuotantoa

Holländer painottaa, että litiumin kierrättämisellä ei voida korvata kaivosperäisen litiumin tuotantoa. Akkuteollisuuden tarvitsemasta litiumista voitaisiin tuottaa kymmenen prosenttia kierrätyksen avulla, jos vain maailman litiumakut saataisiin kiertämään tehokkaasti.

Suomessa suunnitellaan myös ensimmäisen litium-kaivoksen avaamista Kaustiselle Keski-Pohjanmaalle. Kyseessä on kaivos- ja kemianteollisuuden yhtiö Keliberin hanke.

– Kierrätys ei kilpaile kaivoshankkeiden kanssa, vaan se on täydentävä ratkaisu, Holländer sanoo.

Hän muistuttaa, että akkuteollisuus on nopeimmin kasvava teollisuuden ala Euroopassa ja Suomen pitäisi ylipäätään panostaa enemmän investointien saamiseksi Suomeen.

Holländer korostaa, että päätöksiä investoinneista tehdään nyt. Esimerkiksi tällä viikolla on julkaistu uutiset sähköautojen akkukennotehtaiden perustamisesta Saksaan ja Norjaan. Eurooppaan on suunnitteilla kaikkiaan noin 20 kennotehdasta.

Kun akkukennotehtaat käynnistyvät, niin ne pystyvät tuottamaan akkuja yli seitsemään miljoonaan sähköautoon. Vuonna 2030 litiumkarbonaatin tarve on arviolta noin 270 000 tonnia.

Litiumin kierrätys harvinaista

– Suomella on mahdollisuudet nousta Euroopan johtavaksi akkumateriaalien tuottajaksi ja jalostajaksi. Hyödyntämällä akkumateriaalien kierrätystä, Suomi voisi nousta kestävästi tuotettujen akkuraaka-aineiden tuottajana.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Akkujen litiumia ei toistaiseksi kierrätetä missään maassa Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa.

Holländer sanoo, että että Fortum haluaa olla teknologinen edelläkävijä akkujen kierrätyksessä ja merkittävä toimija akkuraaka-aineiden tuottajana Euroopassa.

– Haluamme, että kierrätysteknologialla on matala hiilijalanjälki.

Kaivosperäisen litiumin valmistuksessa yleisesti käytetty menetelmä on liuosuutto. Holländer sanoo, että Fortumin kierrätysteknologia on uuttoa ympäristöystävällisempi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​