Suomessa kolmasosa henkirikosten lapsiuhreista on vauvoja – Mitä nuorempi uhri, sitä todennäköisemmin surmaaja on lapsen vanhempi
Lapsiin kohdistuvat henkirikokset ovat hyvin harvinaisia. Tästä huolimatta joka vuosi vähintään kahden lapsen elämä näyttää päättyvän Suomessa henkirikokseen.
Tiedot ilmenevät Krimininologian ja oikeuspolitiikan (Krimo) instituutin Lännen Medialle toimittamista tilastoista.
Aihe nousi ajankohtaiseksi tällä viikolla, kun syyttäjä kertoi nostaneensa syytteen nelikuisen vauvan kuolemasta. Syyttäjä vaatii vauvan isälle rangaistusta taposta.
Vauva kuoli Varsinais-Suomessa sijaitsevassa Oripäässä viime toukokuussa.
Oripään tapaus on poikkeuksellinen, sillä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana isä on tilastojen mukaan syyllistynyt pikkuvauvan surmaamiseen vain kaksi kertaa.
Lapsiin kohdistuvissa henkirikoksissa uhriksi joutuu tavallisimmin vauva ja hänet surmaa äiti.
Vuosien 2003–2019 aikana henkirikoksen uhriksi joutui Suomessa 113 lasta. Heistä 34 eli noin kolmannes oli alle vuoden ikäisiä vauvoja.
Vauvasurmista 32 teki tilastojen mukaan äiti.
Surmaaja useimmiten vanhempi
Kun lapsi joutuu henkirikoksen uhriksi Suomessa, tekijä on yleisimmin hänen vanhempansa. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana näin on ollut yli 70 prosentissa lapsiin kohdistuneissa henkirikoksissa.
Mitä nuorempi lapsiuhri oli, sitä todennäköisemmin tekijä oli vanhempi.
Neljävuotiaita tai nuorempia kaikista vuosina 2003–2019 henkirikosten lapsiuhreista oli yli puolet. Heidät surmasi poikkeuksetta oma vanhempi.
Isien osuus tekijöinä vaikuttaa kasvavan lapsen iän mukaan. 1–4-vuotiaista uhreista yli puolet joutui isän surmaamaksi.
5–9-vuotiaiden surmissa isä oli tekijä puolessa rikoksissa, äiti kolmanneksessa ja loput surmat teki muu sukulainen.
10–14-vuotiaista uhreista puolet joutui isän surmaamiksi ja loput muun sukulaisen tai tuntemattoman tekijän uhreiksi.
15–17-vuotiaista uhreista joka kymmenes kuoli oman vanhemman surmaamana. Teinisurmissa tekijä oli yleisimmin tuttava tai seurustelukumppani.
Kaikista lapsiin kohdistuneista henkirikoksista teki muu sukulainen noin 3,5 prosenttia ja tuntematon henkilö saman verran. Lähes viidennes oli lapsen tuttavan tai seurustelukumppanin tekemiä.
Teinit suuri ryhmä
Surullisimmat vuodet lapsiuhrien määrissä ovat viimeisten parinkymmenen vuoden aikana olleet 2012, 2007 ja 2005, joista jokaisena kuoli 10–14 alaikäistä henkirikoksen uhrina.
Tilastojen perusteella lapsen ikä vaikuttaa alttiuteen joutua henkirikoksen uhriksi. Yli 70 prosenttia uhreista oli alle 10-vuotiaita.
Sukupuoli ei sen sijaan näytä vaikuttavan uhriksi joutumiseen, sillä kaikkiaan uhreista tyttöjä ja poikia oli suunnilleen sama määrä. Poikia uhreista oli hieman vähemmän.
Esimerkiksi vauvoista poikia ja tyttöjä surmattiin vertailuaikana täsmälleen saman verran.
Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana henkirikosten uhreina kuolleista lapsista ylivoimaisesti suurin osa eli noin kolmannes oli vauvoja. Alle vuoden ikäisistä vauvoista peräti 60 prosenttia surmattiin alle vuorokauden ikäisinä.
Toiseksi eniten henkirikoksissa kuoli 15–17-vuotiaita. Tämä ikäisten uhrien määrä oli 29, mikä on neljännes kaikista lapsiuhreista.
Seuraavaksi useimmin henkirikos kohdistui 1–4-vuotiaisiin lapsiin, joita uhreista oli 26 eli reilu viidennes. 5–9-vuotiaita henkirikosten uhreina kuoli 20.
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana henkirikosten uhreiksi on joutunut vähiten 10–14-vuotiaita, yhteensä neljä.
Lapsuusaikainen väkivalta kasvussa
Tilastojen mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2009 poliisin tietoon tuli noin 4 500 lapsiin kohdistuvaa väkivaltarikosta, vuonna 2018 määrä oli kasvanut lähes 2 000 rikoksella.
Vuosien 2000–2017 aikana vuodeosastohoitoon joutui väkivallan seurauksena vuosittain keskimäärin sata lasta. Samaan aikaan erikoissairaanhoidon avokäynneillä hoitoa sai väkivallan aiheuttamiin vammoihin vuosittain keskimäärin yli 250 lasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi keskiviikkona, viranomaiset ja järjestöt pyrkivät estämään lapsuusaikaista väkivaltaa tutkimusnäyttöön perustuvin menetelmin. Toimenpiteet liittyvät Väkivallaton lapsuus -hankkeeseen.
Laajan suomalais-ruotsalaisen tutkimusaineiston mukaan apua ja tukea pitäisi osoittaa suoraan perheisiin.
Tutkimuksessa kuusi prosenttia vanhemmista kertoi kohdistaneensa edeltävän vuoden aikana vakavaa fyysistä väkivaltaa alle 13-vuotiaaseen lapseensa. Kolmasosa vanhemmista kertoi käyttäneensä lapseensa vakavaa lievempää väkivaltaa, mukaan lukien henkinen väkivalta.
THL:n mukaan tulokset ovat samansuuntaisia kuin lasten ja nuorten vastaukset vuoden 2019 Kouluterveyskyselyssä.
Tutkimusnäytön perusteella on luotu 93 konkreettista toimenpidettä lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi vuosille 2020–2025.
