Tietomurrot

Analyysi: Pyrkiikö hallitus Vastaamo-tapauksessa ohjaamaan henkilötunnuksen muuttamisesta päättävää virastoa?

Kuntaministeri Sirpa Paatero kertoi keskiviikkona hallituksen selvittävän mahdollisuutta, voitaisiinko lakia henkilötunnuksen muuttamisesta tulkita nykyistä laajemmin.
Kuntaministeri Sirpa Paatero kertoi keskiviikkona hallituksen selvittävän mahdollisuutta, voitaisiinko lakia henkilötunnuksen muuttamisesta tulkita nykyistä laajemmin.

Hallitus ilmoitti keskiviikkona iltakoulunsa päätteeksi, että se selvittää, voitaisiinko nykylakia tulkita niin, että psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron kohteeksi joutuneet voisivat muuttaa henkilötunnustaan.

Se kuulosti hieman oudolta. Henkilötunnusten muuttamisesta vastaavan Digi- ja väestötietoviraston ylijohtaja oli nimittäin jo tiistaina todennut Lännen Median haastattelussa, ettei laki mahdollista tällaisessa tapauksessa tunnuksen muuttamista identiteettivarkauksien ennaltaehkäisemiseksi.

Pyrkiikö hallitus tässä vain luomaan itsestään kuvaa, että se toimisi nopeasti, vaikka tietää, ettei se ole mahdollista? Vai pyrkiikö se ohjailemaan sitä, kuinka lakia olisi tulkittava ja astuuko se siinä toisen viranomaisen tontille?

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen pitää selvänä, että valtioneuvosto ei voi antaa yksittäisen lain sitovia soveltamisohjeita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Digi- ja väestötietoviraston tehtävänä on tulkita itsenäisesti, täyttyvätkö lain edellytykset henkilötunnuksen muuttamiseksi. Mikäli sen ratkaisusta valitetaan, lain tulkinta siirtyy riippumattomille tuomioistuimille.

Jos hallitus vain selvittää lainsäädännön muutostarpeita, se pysyy Viljasen mukana tontillaan. Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen pitää tätä itse asiassa hallituksen perustehtävänä.

Hallitus nimenomaan ilmoitti toisena vaihtoehtona selvittävänsä mahdollisuutta lainmuutokseen, joten siinä mielessä se ei näytä ylittäneen valtuuksiaan.

Nykylain mukaan henkilötunnus voidaan muuttaa, jos se on ehdottoman välttämätöntä henkilön suojelemiseksi sellaisissa tilanteissa, joissa hänen terveyteensä tai turvallisuuteensa kohdistuu ilmeinen ja pysyvä uhka. Lain perustelujen mukaan tämä voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi todistajan suojelussa.

Henkilötunnus voidaan lain mukaan muuttaa myös, jos muu kuin henkilötunnuksen haltija on toistuvasti väärinkäyttänyt tunnusta ja käytöstä on aiheutunut merkittävää taloudellista tai muuta haittaa tunnuksen oikealle käyttäjälle ja henkilötunnuksen muuttamisella voidaan estää väärinkäytön haitallisen seurausten jatkuminen. Lain perustelujen mukaan tämän säännöksen kaikkien edellytysten on täytyttävä.

Kun perusteluissa lisäksi sanotaan, että henkilötunnuksen muuttamisen edellytykset on laissa lueteltu tyhjentävästi, mitä selvitettävää tässä hallituksen mielestä oikein on?

Valtiovarainministeriö tiedotti torstaina, että se selvittää lainsäädäntömuutosta, joka mahdollistaisi henkilötunnuksen vaihtamisen nykyistä helpommin. Osana selvitystä hankitaan ulkopuolisia oikeudellisia asiantuntija-arvioita nykyisen lain soveltamisesta Vastaamo-tapaukseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Apulaisprofessori Rautiasen mukaan nykytilanteen kuvaaminen kuuluu aivan normaalisti lainmuutoksen esivalmisteluun. Siinä voisi hänen mukaan tulla esille esimerkiksi mahdollisuus tulkita lakia perusoikeusmyönteisesti jollakin tavalla, joka ei olisi vallitseva tulkintalinja.

Tällaisella pohdinnalla ei kuitenkaan olisi Rautiaisen mukaan sitovaa merkitystä viraston päätökselle arvioida, täyttyvätkö edellytykset henkilötunnuksen muuttamiselle. Viranomainen saa kyllä ottaa tällaisen pohdinnan huomioon, mutta se ei velvoita sitä.

Siten hallitus näyttää pysyneen lestissään, vaikka äkkiseltään saattoi syntyä muunkinlaisia epäilyjä.

Kirjoittaja on Lännen Median politiikan toimittaja.

Aki Taponen.
Aki Taponen.
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.