Toinen tautiaalto paljasti koronaviruksen keväällä nähtyä lievemmäksi – näin kuolleisuus on laskenut

Tartunnat

Suomessa on tähän mennessä todettu reilut 13 500 koronavirustartuntaa. Sairastuneita on noin 4 500 viimeisimmän kuukauden aikana, parantuneita epidemian aikana reilut 9 000.

Koronavirustapauksia on syksyllä todettu joinakin päivinä jopa enemmän kuin kevään huippuaikoina. Tämä ei välttämättä tarkoita, että tapauksia oikeasti olisi enemmän.

Keväällä testikapasiteetti oli huomattavasti pienempi, ja tauti ryöpsähti nopeammin, joten sitä oli ylipäätään vaikeampi seurata.

Syksyllä nuoria ja nuoria aikuisia on sairastuneiden joukossa enemmän. Heistä hyvin harvalla koronavirus aiheuttaa vaarallisen taudin.

Sairaalahoito

Tehohoidon kapasiteetti suunniteltiin nostettavaksi kevään poikkeusoloissa hetkellisesti jopa tuhanteen.

Enimmillään tehohoidossa oli kerrallaan seitsemisenkymmentä ihmistä keväällä.

Sairaalahoidossa yhteensä oli enimmillään noin 200 ihmistä.

Nyt sairaalassa on reilut kuusikymmentä ihmistä, joista tehohoidossa on alle kymmenen koko Suomessa. Sairastuneista 4 500:sta enintään joitakin prosentteja on tarvinnut sairaalahoitoa.

Potilasmäärät ovat nousussa, mutta sairaaloiden hoitokapasiteetti ei ole vielä uhattuna.

Pelkästään osastohoidossa sairaalassa olevilla ei usein ole hengenvaaraa.

Tehohoidossa kuolleisuus on ollut noin 15 prosentin luokkaa Suomessa.

Kuolleisuutta on vähentänyt erityisesti verenohennuslääkkeiden käyttö, joka pienensi koronaviruksessa yleisesti tappavan veritulpan riskiä.

Kuolemat

Koronavirukseen on kuollut Suomessa 351 ihmistä.

Jos toisen tautiaallon katsotaan alkaneen heinäkuusta, koronavirukseen on tilastojen mukaan kuollut sen aikana 25 ihmistä.

Kesäkuun loppuun asti kuolleita oli 326. Syksyn kuolleisuus on siis tapausmääriin nähden murto-osa keväästä.

Ero prosentteina menee seuraavasti Suomessa: Ennen heinäkuuta kuolleisuus todettuihin tapauksiin verrattuna oli 4,5 prosenttia, heinäkuun alun jälkeen toistaiseksi noin 0,4 prosenttia.

Jälkimmäinen luku on paljon ensimmäistä todellisempi arvio koronaviruksen tämänhetkisestä tappavuudesta, mutta sekin on yläkanttiin, koska kaikkia tautitapauksia ei saada vieläkään todettua.

Onko koronavirukseen kuolleet yliarvioitu?

Jo 8. toukokuuta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi vähälle huomiolle jääneen artikkelin. Suomen silloisista 255:stä koronavirukseen kuolleesta peräti 96 prosentilla oli yksi tai useampi pitkäaikaissairaus.

Artikkelissa ei puhuta koronaviruskuolemista, vaan koronavirukseen liittyvistä kuolemista.

Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että THL ei ota kantaa, johtuiko kuolema koronaviruksesta vai itse pitkäaikaissairaudesta.

Siihenastista kuolemista vain kymmenkunta johtui pelkästään koronaviruksesta.

Tämän hetken tiedon mukaan yli 95 prosentilla Suomessa koronaan kuolleista on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Tämä tarkoittaisi, että suurin piirtein kaksikymmentä kuolemaa Suomessa selittyisi pelkästään koronalla.

Lasten ja nuorten koronakuolemia ei ole lainkaan Suomessa.

Koronakevät ei THL:n mukaan lisännyt kokonaiskuolleisuutta Suomessa, toisin kuin influenssatalvet 2016–2017 ja 2017–2018.

Toisaalta koronaviruksen pitkäaikaisista terveysvaikutuksista on vähän tietoa. Useat potilaat ovat kertoneet pitkään jatkuneista oireista, vaikka itse tauti on ohi.

Eurooppa

Sama kuvio koronaviruksen tartuntojen ja kuolemantapausten välillä on todettavissa lähes jokaisessa eurooppalaisessa maassa.

Keväällä koronavirukseen liittyvät kuolemat tulivat ikään kuin rysäyksenä maalis–toukokuussa.

Syksyllä tartuntoja on monin paikoin enemmän kuin keväällä, mutta ne eivät aiheuta runsaasti kuolemia eivätkä liiallista painetta sairaalahoidolle.

Tämä pätee niin Ruotsissa, Britanniassa, Ranskassa, Belgiassa kuin Italiassakin.

Espanjassa syksyn tautitilanne on edellä mainittuja maita pahempi. Espanjassa tartuntoja on heinäkuun jälkeen rekisteröity lähes 700 000. Kuolemia on heinäkuusta alkaen reilut 5 000. Kevään luvut heinäkuuhun asti olivat 250 000 tartuntaa ja reilut 28 000 kuolemaa.

Asiantuntijat arvioivat viruksen olevan yhä periaatteessa sama. Koronan toisen aallon terveysvaikutukset ovat kuitenkin kevääseen verrattuna vähäisemmät.

Selityksiä ovat laajempi testaaminen, nuorempien sairastaminen, riskiryhmien suojaaminen ja parempi sekä nopeampi sairaalahoito.

Sekin mahdollisuus on, että matalampaan kuolleisuuteen liittyy muita tekijöitä, joita tiede ei vielä tunne.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Johns Hopkinsin yliopisto