Työmarkkinajärjestöt

Ruotsissa monin verroin enemmän väkeä samassa tehtävässä – Metsäteollisuuden päätös luo painetta Suomessakin

Vuokko Piekkala valittiin valtakunnansovittelijaksi vuonna 2018. Hänen lisäkseen Suomessa on tällä hetkellä neljä sivutoimista sovittelijaa.
Vuokko Piekkala valittiin valtakunnansovittelijaksi vuonna 2018. Hänen lisäkseen Suomessa on tällä hetkellä neljä sivutoimista sovittelijaa.

Halu uudistaa sovittelujärjestelmää puskee taas esiin työntekijäjärjestöistä.

Työoikeuden emeritusprofessori Niklas Bruunin ajatuspaja Akava Worksille laatima selvitys Pohjoismaiden, Viron, Saksan ja Belgian sovittelujärjestelmistä julkaistiin syyskuussa.

Selvityksen tavoitteena ei ollut ehdottaa uutta sovittelumallia Suomeen.

– Selvitystyön aikana kuitenkin vahvistui käsitys, että käytössämme oleva sovittelujärjestelmä kaipaisi uudistamista, Bruun sanoo.

Bruunin mielestä uudistustarpeet liittyvät sovitteluinstituution vahvistamiseen ja sovittelijoiden määrän lisäämiseen, heidän osaamiseensa sekä mahdollisuuteen olla mukana neuvotteluissa jo ennen ristiriitojen syntymistä.

Korkeakoulutettujen keskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder huomauttaa, että Suomen sovittelujärjestelmän perusta on lähtöisin 1960-luvulta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hänen mielestään sovittelujärjestelmässäkin pitää toimia nykyajan vaatimusten mukaan. Myös sovitteluresurssien parantaminen olisi tärkeää.

Palkansaajien SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ehdotti jo syyskuussa 2018 Lännen Median haastattelussa kahden valtakunnansovittelijan mallia nykyisen yhden sovittelijan sijaan.

Sovittelujärjestelmän kehittämisestä on Elorannan mukaan yhä tarpeellista keskustella.

– Hyvä, että Akava Works sitä osaltaan jatkaa. Olemme SAK:ssa sillä kannalla, että työmarkkinoiden toimintaa tukevien rakenteiden vahvistamista on syytä pohtia, kun työmarkkinatoiminta pirstaloituu, hän sanoo.

Samoin puolueettomuuteen ja luottamukseen on Elorannan mukaan kiinnitettävä huomiota.

– Sovittelutoimen vahvistamisella vastattaisiin myös henkilöriskin hallintaan.

Suomessa on käytössä yhden päätoimisen ja neljän sivutoimisen sovittelijan malli.

Valtakunnansovittelijana on vuodesta 2018 lähtien toiminut Vuokko Piekkala.

Ruotsissa työriitoja sovittelee erillinen viranomainen Medlingsinstitutet eli sovitteluinstituutti. Sen palveluksessa on päätoimisesti 11 henkilöä ja sivutoimisia sovittelijoita on lähes 40.

Metsäteollisuus ilmoitti lokakuun alussa siirtävänsä työehtosopimusneuvottelut paikallisiksi sen jälkeen, kun nykyiset sopimukset umpeutuvat.

Valtakunnansovittelija Piekkala myöntää, että metsäalan siirtyminen yrityskohtaisiin työehtoneuvotteluihin luo tarvetta pohtia nykyisen sovittelujärjestelmän toimivuutta ja resursseja uudessa tilanteessa.

Hän ei kuitenkaan ota asiaan tarkempaa kantaa, koska metsäteollisuuden ilmoituksen seurauksia ei vielä ole nähtävissä.

SAK:n Eloranta painottaa, että metsäteollisuuden ratkaisun jälkeen nykyisen työehtosopimuksen päättyessä ollaan täysin uudessa tilanteessa, kun uutta valtakunnallista järjestöjen välistä sopimusta ei enää sovita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Ainakin solmittavien työehtosopimusten määrä kasvaa huomattavasti ja työrauhasta on sovittava useammassa neuvottelussa vastaavasti, Eloranta huomauttaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.