Uutiset

Hanhikeskustelu äityi kiihkeäksi - pellolta pöytään vai maahan?

Valkoposkihanhet ovat viime päivinä kirvoittaneet kielenkannat useilta poliitikoilta. Nyt kiistellään siitä, saako poikkeusluvan turvin ammutun hanhen syödä vai pitääkö se haudata maahan. Osa keskustelusta on jo saanut surkuhupaisia piirteitä.

Tarina tapahtumille on pitkä.

Maatalousministeri Jari Leppä (kesk) asetti kesällä yhdessä ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr) kanssa työryhmän, niin sanotun hanhinyrkin pohtimaan ratkaisuja hanhiongelmaan.

Taustalla oli viljelijöiden aito hätä. Muuttoaikana sadat tuhannet valkoposkihanhet jättävät jälkeensä puhtaaksi syötyjä vilja- ja rehupeltoja. Puhutaan miljoonien eurojen menetyksistä.

Vahinkoilmoituksia onkin tehty tänä vuonna ennätysmäärä.

Keinot olleet vähissä

Viljelijät ovat tuloksetta yrittäneet keksiä mitä erikoisimpia keinoja karkottaakseen linnut.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Valkoposkihanhi kuuluu EU-alueella suojeltuihin lajeihin. Leppä on aiemmin kertonut sallivansa suojametsästyksen. Kyse ei ole siitä, että laji haluttaisiin tuhota, vaan siitä, että elinkeinoa suojellaan.

Suojametsästys on onnistunut ainakin Ruotsissa ja Tanskassa.

Lintu oppii

Hanhinyrkki päätyikin siihen, että maatalousyrittäjiä kannustetaan hakemaan yhteisiä poikkeuslupia valkoposkihanhien karkotukseen viljelmiltä. Esitys sisältää myös lintujen ampumisen yhtenä karkotuskeinona.

Nyrkki esitti myös, että linnuille osoitetaan ruokailupaikkoja, joille karkotetut linnut voivat siirtyä.

Mikkonen puoltaa tällaisia hankipeltoja. Hänen mukaansa niissä linnut saavat olla rauhassa.

Mikkonen on linjannut, että Ruotsin kokemusten perusteella tiedetään lintujen oppivan nopeasti suosimaan niille varattuja alueita.

– Minun ei siis tarvinne lähteä pystyttelemään hanhille opasteviittoja, ministeri twiittasi.

Mikkosen mukaan hänen ehdotuksensa hanhipelloista on huvittanut kansalaisia.

– Ne ovat tärkeä osa kokonaisuutta, jolla muuttoreitin peltojen satovahinkoja voidaan vähentää, kuten työryhmäkin ehdottaa. Kun linnuille varataan alueet, ne hakeutuvat sinne, eivätkä tuhoa viljelyksiä, ministeri perusteli.

Haulikkoa, ei buffetia

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman tykitti lintukeskustelua varsin raikkaaksi Verkkouutisissa.

Hän muistutti, että hanhesta on tullut puistojen, rantojen, virkistysalueiden ja maaseudun tuholainen. Lisäksi hanhikannat kasvavat yli kymmenen prosentin vuotuista vauhtia.

– Hanhet tarvitsevat haulikkoa, eivätkä buffetpeltoja, hän muotoili.

Vestman tulkitsee niin, ettei EU estä valkoposkihanhen siirtoa metsästettävien lajien joukkoon. Näin on tehty esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa.

Miksi ei saa syödä?

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen on tyytyväinen hallituksen hanhinyrkin linjauksiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Viljelijät voivat hakea yhteisiä lupia hanhien karkottamiseen kohti ampumalla. Ampuminen on tehokas keino, Honkonen kertoo.

Mutta sitten seuraakin ongelma eli mitä tehdä raadolle.

Honkonen ei ymmärrä, miksi esimerkiksi Varsinais-Suomessa Ely-keskuksen virkamiehet suhtautuvat torjuvasti valkoposkihanhien lihan syömiseen.

– Lainsäädäntö tai hallitus ei estä valkoposkihanhien syömistä, mutta ympäristöhallinto voi tämän kieltää.

Kun hanhia on alettu nyt ampua, pitää lihakin voida hyödyntää. Ei ole järkevää jättää herkullinen ja ekologinen liha syömättä, Honkonen ihmettelee.

Tuhansia lupia

Hän saa taustatukea vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoskelta.

Myllykoski on myös sitä mieltä, että poikkeusluvalla ammuttu valkoposkihanhi ja merimetso pitää saada hyödyntää.

Myllykoski aikookin jättää eduskunnalle lakialoitteen asiasta.

– Poikkeusluvalla kaadettu lintu pitää tällä hetkellä haudata tai polttaa. Lakialoitteen tavoite on mahdollistaa sen hyödyntäminen ruuaksi.

Hänen mukaansa on nurinkurista, ettei lintua voi hyödyntää, vaan se joudutaan hävittämään.

– Hanhen maahan hautaaminen tai polttaminen on tuhlausta. Se on täysin moraalitonta ja epäeettistä, eikä käy järkeeni, toteaa Myllykoski.

Tänä syksynä ympäristöhallinto on myöntänyt luvat 3555 valkoposkihanhen ampumiseen.

Myllykosken mukaan myönnetyt poikkeusluvat ovat osoitus siitä, että EU:n tarjoamia keinoja hanhien aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi on vihdoin alettu käyttää.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.