Uutiset

Näkökulma: Turpeen alasajo kiihtyy, mutta vähenevätkö päästöt? Hallituksen linjaus ei sellaisenaan ole automaattisesti ilmastoteko

Suoluonnon monimuotoisuudelle turpeenpolton kiihtyvä hiipuminen on hyvä uutinen. Päästönäkökulmasta asia ei ole lainkaan yhtä kirkas, vaan ainakin toistaiseksi sumun peitossa.
Suoluonnon monimuotoisuudelle turpeenpolton kiihtyvä hiipuminen on hyvä uutinen. Päästönäkökulmasta asia ei ole lainkaan yhtä kirkas, vaan ainakin toistaiseksi sumun peitossa.

Jos jollekulle oli vielä epäselvää, niin enää ei pitäisi olla. Turpeenpoltto on menneen Suomen lumia.

Hallituksen budjettiriihessään hautoma kompromissi ei nosta turpeen verotusta läheskään niin paljon kuin esimerkiksi valtiovarainministeriö suositteli, todellisia päästöjä vastaavasta verosta puhumattakaan. Nousu on silti merkittävä.

Vielä oleellisempaa on turpeelle tuleva lattiahinta. Se tulee vastaan, ellei päästöoikeuksien hinta nouse lähivuosina riittävästi.

Turvesavut hälvenevät, kunhan ensi vuonna asetettava lattiahinta on riittävän korkea.

Lattiahinta on monella tapaa hyvä mekanismi, sillä se jättää EU:n päästökaupalle mahdollisuuden toimia veturina. Kun unionilla on yhä kunnianhimoisempia yhteisiä ilmastotavoitteita, on sisämarkkinoiden kannalta usein sitä parempi, mitä vähemmän sitä joudutaan sorkkimaan kansallisilla virityksillä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turpeenpoltto on ilmastokriisin aikakaudella päästönäkökulmasta päätöntä, se on joka tapauksessa selvää.

Nouseva verotus ja erityisesti lattiahinta lopettavat spekuloinnin siitä, voisiko viivytystaistelulla vielä hidastaa turpeen alasajoa ja kuinka pitkään.

Moni yrittäjä saattaa nyt ynnätä numeroita ja päätyä laittamaan pillit pussiin jo paljon aiemmin kuin vuonna 2030. Samasta syystä kunnissa saatetaan tehdä aikaisemmin päätöksiä investoinneista, joilla kaukolämpölaitokset pääsevät irti turpeesta.

Alamäki voi olla oletettua nopeampi.

Työ- ja elinkeinoministeriön elokuussa julkaiseman selvityksen mukaan turpeen käyttö voi nykyisellä päästöoikeuden hinnalla ja uudella verotasolla romahtaa reilusti alle puoleen jo 2025 eli paljon ennen hallituksen tavoitevuotta 2030.

Vaikka turpeen käyttö aiheuttaa Suomessa kutakuinkin yhtä paljon päästöjä kuin henkilöautoilu, niin alasajo ei automaattisesti ole suuri ilmastoteko. Ei siltikään, vaikka hallituksesta sellaista faktana väitetään.

Tulos riippuu siitä, mitä päätöksestä tosiasiassa seuraa.

Suurin osa turvetta polttavista laitoksista voi syöttää kattilaan puuta joko suoraan tai kohtuullisilla muutoksilla.

Lännen Median tuore kysely (LM 16.9.) toi esille, että monessa kaupungissa lämpö- ja yhteistuotantolaitoksia päivitetään taikorvataan nimenomaan biomassan polttamisen suuntaan.

Isoilla investoinneilla siihen sitoudutaan helposti vuosikymmeniksi.

Suuret, kaukolämpöä tuottavat laitokset kuuluvat päästökauppajärjestelmään. Niissä turpeenpoltto vaatii mittavia hiilidioksidipäästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia, kun taas puun "arvo" on tässä järjestelmässä nolla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nopea turpeen vaihtaminen puuhun vapauttaa toisin sanoen päästöoikeuksia myytäväksi muille. Jos ja kun nämä päästöoikeudet käytetään hiilidioksidin tuprutteluun jossakin muualla, niin pelkästään tämä kumoaa turpeen vähentämisestä saatavia ilmastohyötyjä.

Päästökaupan katto laskee toki EU-tasolla koko ajan, mutta ei samaan tahtiin.

Siirtyminen turpeesta hakkeeseen vähentää muutenkin päästöjä lähinnä paperilla.

Käsitys – tai oikeammin poliittinen päätös – puunpolton nollapäästöistä ja tämän siirtäminen sääntelyyn on EU:n ja Suomen ilmastopolitiikan suurimpia vinoutumia.

Kun otetaan huomioon ilmastotoimilta vaadittava aikataulu, metsien hiilivarasto ja hiilensidonnan nopeus, ei turpeen vaihtaminen puunpolttoon vähennä välttämättä päästöjä vuosikymmeniin.

Tämä koskee päästökaupan ulkopuolisia pieniä laitoksia yhtä lailla kuin päästökaupassa oleviakin. Sitä paitsi kivihiilikieltokin painaa päälle, ja myös hiili on tarkoitus korvata monissa laitoksissa puulla.

Suomen ympäristökeskuksen kesäkuussa julkaiseman arvion mukaan metsähakkeen käyttö kaukolämmössä voi kasvaa turpeenpolton loppuessa jopa 15-20 -kertaiseksi nykyisestä. Pahimmillaan metsien hiilinielu olisi vuonna 2035 pienentynyt kuudella tonnilla.

Todellisuudessa turpeenpolton nopea vähentäminen voi siis lisätä Suomen todellisia päästöjä ja vieläpä varsin pitkään.

Hallituksen päätös muuttuu isoksi ilmastoteoksi vasta sitten, jos puunpolttoa saadaan hillittyä. Miten tämä tapahtuu vai tapahtuuko, on vielä arpapeliä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Riihessä tähän viittasi lähinnä päätös kaukolämpöverkkoa syöttävien konesalien ja lämpöpumppujen sähköveroluokan alentamisesta.

Hallitus vihjaisi keskiviikkona EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hyödyntämisestä turvetta korvaavien investointien tukemisessa. Tässä voisi olisi paikka virittää ehdot, joilla investoinnit eivät lisää liiaksi metsähakkeen käyttöä.

Voi myös kysyä, pitäisikö kaukolämmön tai sähköntuotannon lainkaan perustua polttamiseen enää 2020-luvun lopulla.

Esimerkiksi lämpöpumpputekniikka kehittyy ja jopa monien innokkaasti odottama, kaukolämpöön keskittyvä pienydinvoima on parin mutkan takana.

Pumppupuolella tekniikka ja hinta ovat harmillisesti sellaisessa pisteessä, että investointikynnys ei useinkaan ylity aivan vielä. Pienet ydinvoimalat ovat teknisesti ja ennen kaikkea lainsäädännöllisesti todellisuutta ehkä vuosikymmenen kuluttua.

Kuten sanottua, päästöjen väheneminen turpeen alasajon ansiosta ei tässä välissä ole selviö.

Massiivinen puunpoltto voi jälkikäteen osoittautua samantapaiseksi ikäväksi välivaiheeksi kuin ensimmäisen sukupolven energiansäästölamput. Nyt tiedämme, että olisi ollut paljon parempi odottaa ja panostaa suoraan led-tekniikkaan.

Muokattu klo 11:30: Lisätty maininta hallituksen päätöksestä laskea konesalien ja lämpöpumppujen sähköveroluokkaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
samaa polttamista
Dramaattista kohu-uutisointia polttoaineesta kerrallaan. Polttamisen päästöjen haitallisuus riippuu enemmän käytetystä polttotekniikasta kuin polttoaineesta. Tämänhetkinen vouhotus turpeen erityisestä hirmuisuudesta on täysin perusteetonta, samanlaista kasvimassaa muutkin "biopolttoaineet" ovat.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?