Turun amk tutki: Lyhytkin altistuminen puhemelulle työssä nostaa veren stressihormonitasoa
Turun ammattikorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että taustalla kuuluva puhe kohottaa veren stressihormonitasoja silloin, kun työntekijä yrittää tehdä keskittymistä vaativaa työtä.
Tutkimuksen mukaan jo hieman yli puolen tunnin altistuminen tarpeettomille puheäänille lisäsi stressiä merkittävästi.
Luonnollinen johtopäätös on, että tarpeetonta melualtistusta pitäisi välttää työpaikoilla. Jatkuva stressi heikentää työtehoa. Tutkimuksen mukaan jatkuva stressi voi aiheuttaa myös terveyshaittoja.
Amk:n tiedotteen mukaan puhemelun vaikutuksia elintoimintoihin ei ole tutkittu.
Turun ammattikorkeakoulussa toteutettiin laboratoriokoe, jossa yksi ryhmä työskenteli hiljaisuudessa ja toinen puheäänen aikana. Äänialtistus kesti noin 50 minuuttia. Kokeen aikana tutkittavat tekivät erilaisia työmuistitehtäviä, joissa suoriutumista myös mitattiin. Lisäksi tutkittavilta mitattiin elimistön stressivasteita, tässä tapauksessa sydämen sykevälivaihtelua ja stressihormonien pitoisuuksia verestä. Työtehtävien välillä tiedusteltiin kokemuksia ääniympäristöstä ja sen kuormittavuudesta.
Tutkittavien mukaan puheääni oli selvästi häiritsevämpi ja kuormittavampi ääniympäristö kuin hiljaisuus, ja suoriutuminen työtehtävistä oli puheäänen aikana heikompaa. Uusi tulos oli, että veren stressihormonitasot ja sykevälivaihtelu osoittivat puheäänen aikana suurempaa stressiä kuin hiljaisuuden aikana.
– Tämän uuden tiedon tulisi vaikuttaa siihen, miten meluun suhtaudutaan työpaikolla, kertoo tutkimusta vetänyt psykologian tohtori, erikoistutkija Jenni Radun tiedotteessa.
Jatkuva stressi voi johtaa erilaisiin terveyshaittoihin. Esimerkiksi Norjassa havaittiin laajassa väestötutkimuksessa, että jaetuissa toimistohuoneissa ja avotoimistoissa työskentelevillä oli suurempi riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle kuin niillä, jotka työskentelivät yhden hengen huoneissa.
– Koska melu lisäsi stressiä jo lyhyen altistuksen jälkeen, melua tulisi torjua ja tarpeetonta altistumista tulisi pyrkiä minimoimaan toimistoissa, Radun painottaa.
Tutkimus oli osa julkisrahoitteista Anojanssi-projektia, jota rahoittivat Business Finland, ministeriöt (YM ja STM), sekä useat yritykset ja yhdistykset.
Tutkimukseen osallistui 40 tutkittavaa. Puheääni esitettiin normaalilla puheäänen voimakkuudella, joka on 65 desibeliä. Hiljaisuuden aikana taso oli 35 desibeliä, joka vastaa ilmanvaihdon äänitasoa. Tutkimuksen toteutti Turun ammattikorkeakoulu. Tutkimuksessa kerätyt verinäytteet analysoivat Turun yliopisto ja TYKSLAB.
