Luonto

Tuulivoiman ympäristövaikutukset lepakoihin epäselviä – tuulivoimaloita suunnitellaan nahkasiipien muuttoreiteille

MARTTIINA SAIRANEN
Tuulivoiman vaikutuksissa lepakoihin vielä paljon selvitettävää.
Tuulivoiman vaikutuksissa lepakoihin vielä paljon selvitettävää.

Turun yliopiston johtaman tutkimusryhmän uusi artikkeli tutkii Itämeren alueen tuulivoimarakentamista ja sitä, miten lepakoiden liikkuminen ja muuttoreitit tulisi ottaa huomioon. Tuulivoiman rakentaminen on lisääntynyt tasaisesti, mutta sen vaikutukset ympäröivään luontoon tunnetaan yhä heikosti, kerrotaan katsausartikkelissa.

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat keräsivät yhteen kaiken julkaistun tiedon liittyen Itämeren alueen tuulivoiman ympäristövaikutuksiin. Tutkijoiden mukaan tietoa löytyi yllättävän vähän.

– Tutkimuksemme tulokset ovat selkeät: vertaisarvioituja julkaisuja on vain kourallinen, eikä suomenkielisiä raporttejakaan ole saatavilla kovinkaan paljon, tiivistää hankkeessa väitöskirjaansa tekevä tohtorikoulutettava Simon Gaultier Turun yliopistosta.

Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että nykyiset ympäristövaikutusten selvitysmenetelmät eivät ole kaikin osin optimaalisia tuulivoiman vaikutusten arviointiin, vaikka ne täyttävätkin vähimmäisvaatimukset.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkijoiden mukaan muualta maailmasta ja Euroopasta on olemassa enemmän tutkimusta, mutta tulokset eivät suoraan sovellu Pohjois-Eurooppaan.

– Ilmasto ja ympäristöolot ovat täällä erilaiset kuin etelämpänä, ja lisäksi lepakkolajisto on omanlaisensa, selventää Simonin väitöskirjaohjaaja, intendentti Thomas Lilley Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Helsingin yliopistosta.

Itämeren rannoille suunnitellaan tuulivoimaloita kiihtyvällä tahdilla, ja monet niistä sijoittuvat tärkeille lepakoiden muuttoreiteille.

– Tulevaisuudessa lepakoiden törmäykset tuulivoimaloihin saattavat lisääntyä. Tähän tulee valmistautua lisäämällä tutkimusta sekä lepakoista että tuulivoiman vaikutuksista, jotta riskit voidaan minimoida, Gaultier toteaa.

Tutkijat aloittivat kuluvana kesänä lepakkoseurannan Suomen länsirannikon tuulivoimapuistoissa. Tuulivoimaloiden läheisyyteen on sijoitettu useita ultraääni-ilmaisimia, jotka havaitsevat ja äänittävät vain lepakoiden lähettämiä korkeita taajuuksia. Tavoitteena on tunnistaa alueet, joille tuulivoimaloita ei tulisi sijoittaa, kun halutaan vähentää lepakoihin kohdistuvia uhkia.

– Tutkimustietoa tarvitaan monen vuoden ajalta, mutta ehkäpä jo tämän vuoden loppupuolella meillä on jotain uutta tietoa lepakoiden ja tuulivoiman suhteesta Suomessa, kertoo yliopistonlehtori Eero Vesterinen, joka ohjaa Gaultierin väitöskirjaa Turun yliopistossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mankala
Entä ne räjähtelyt?
Onko katetta Putkosen väitteille?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
EpäHumanisti
Vast: Entä ne räjähtelyt?
Epäilemättä yhtä paljon mitä muulloinkin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
besserwisser
Vast: Entä ne räjähtelyt?
Mulla räjähti jo nuppi! Kaikenlaista kulkijaa suojellaan... lepakkoa, liito-oravaa, merimetsoa, valkoposkihanhea, hyljettä, sutta, peuraa jne... jos nyt ensihätiin vaan suojeltaisi itsemme koronalta eikä singahdeltaisi ympäri maailmaa turistimatkoilla vaikka on pinnakin jo mennyt niin piukalle ja muksutkin tahtoo! 👹🤪🙈😤
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
TaunoV.
Vast: Entä ne räjähtelyt?
Entä ne kertakäyttösiivet?
Onko katetta väitteelle, että tuulivoimaloiden käyttöikä on muutama vuosi, minkä jälkeen ne on haudattava maahan? Niinhän tehtiin vaarallisille jätteille taannoin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
_J_
Vast: Entä ne räjähtelyt?
Mulla räjähti jo nuppi! Kaikenlaista kulkijaa suojellaan...
----------------------------
Besserwisserin viesti huokuu täydellistä ymmärtämättömyyttä luonnon toiminnasta, Mutta eipä yllätä, kun kirjoitushistoriaa sankarilta muistelee. Tapetaan vain kaikki luonnoneläimet sukupuuttoon, niin ihminen menee todella nopeasti perässä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
AdoAtero
Vast: Entä ne räjähtelyt?
"Onko katetta väitteelle, että tuulivoimaloiden käyttöikä on muutama vuosi"

Ei. Takavuosina rakennettujen tuulivoimaloiden suunniteltu rakenteellinen kestoikä oli noin 20 vuotta, mutta nykyään se on voimalasta riippuen useimmiten 25 vuotta, joillakin merituulivoimaloilla jopa 30 vuotta. Tuulivoimaloiden roottorinlapoja ja muuta tekniikkaa on vaihdettu jonkin verran jo aikaisemmin siksi, että on tullut saataville uutta, kehittyneempää tekniikkaa, jolla sähköntuotanto ja ylläpito tehostuvat niin paljon, että vaihtaminen kannattaa taloudellisesti.

”minkä jälkeen ne on haudattava maahan?”

Yhdysvalloissa tuulivoimaloiden lapoja on haudattu jonkin verran maahan, johtuen siitä, että siellä on monin paikoin niin paljon vapaata maapinta-alaa. Euroopassa on ahtaampaa, joten täällä niin ei ainakaan laajassa mittakaavassa tehdä. Yleisin tuulivoimaloiden lavoissa käytettävä sideaine on epoksi, joka ei kovettuneena ole ympäristölle kovinkaan haitallista. Siksi sitä saa haudata maahankin. Maahan hautaamista tehdään siksi, että se on halvempaa kuin lapojen paloittelu, kuljettaminen ja kaatopaikkamaksut.

Monella foorumikirjoittelijalla on epärealistinen käsitys ongelman laajuudesta. Esimerkiksi rakennus- ja elektroniikkateollisuus tuottavat paljon enemmän epoksijätettä kuin tuulivoimateollisuus. Muita suuria tuottajia ovat autoteollisuus ja erilaisten pinnoiteaineiden valmistus. Tuulivoimaloiden epoksijätteen seuranta ja hallinta on myös paljon helpompaa kuin esimerkiksi piirilevyjen ja muiden elektroniikkalaitteiden osissa ja pinnoitteissa käytettävän epoksin.

Lapamateriaaleja kierrätetään jo jonkin verran, mutta asia on vielä melko varhaisessa vaiheessa johtuen paljolti siitä, että viime aikoihin asti lapajätteen määrä on ollut melko pieni.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?