Koronan ilmastovaikutukset vähäisiä – ilmastonmuutos ei pysähtynyt, mutta ilma puhdistui hetkellisesti
Koronapandemian takia asetetut liikkumisrajoitukset paransivat ilmanlaatua tilapäisesti, kertoo Ilmatieteen laitos selvityksessään.
Poikkeustilan päättymisen jälkeen pitoisuudet ovat kuitenkin palanneet lähes entiselle tasolleen. Tulokset esiteltiin tiistaina 18.elokuuta Ilmansuojelupäivien webinaarissa.
Ilmatieteen laitoksen selvityksen mukaan koronapandemian pysäyttämiseksi asetetut liikkumisrajoitukset paransivat ilmanlaatua Suomessakin. Liikenteen päästöjen väheneminen aiheutti selkeimmät muutokset kaupunki-ilman typpidioksidipitoisuudessa, mutta muutkin tutkitut saasteet osoittivat vähenemisen merkkejä poikkeustilan aikana.
Suurimmat typpidioksidipitoisuuden (NO2) vähennykset olivat jopa 60 prosenttia. Muutos oli kuitenkin vain tilapäinen.
– Poikkeustilan päättymisen jälkeen typpidioksidipitoisuudet ovat nyt palanneet lähes entiselle tasolleen, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila tiedotteessa.
Myös otsonipitoisuudet (O3) ja pienhiukkaspitoisuudet (PM2.5) pysyttelivät poikkeustilan ajan valtaosin pitkän ajan keskiarvojen alapuolella.
– Suomeen ajoittain kulkeutuvat saastuneemmat ilmamassat aiheuttavat herkästi episodimaista, laaja-alaista pienhiukkasten ja otsonin pitoisuuksien kohoamista, Anttila selittää.
Suomessa poikkeustila-aika ajoittui jokakeväiseen katupölyjaksoon. Koronarajoitukset vähensivät kuitenkin korkeimpien pitoisuuksien esiintymistä, ja pahoja katupölypäiviä oli vähemmän kuin normaalivuonna.
Selvitys koronan vaikutuksesta ilmanlaatuun tehtiin kuntien, teollisuuden ja Ilmatieteen laitoksen ilmanlaadun seurantatulosten perusteella vertaamalla poikkeustila-ajan pitoisuustasoja pitkän ajan keskiarvoihin vuosien 2017–2019 välillä.
