Tulot

Tuore kirja kyseenalaistaa myyttejä suomalaisesta tasavertaisuudesta – tällaista on eriarvoisuus Suomessa vuonna 2020

Hankevastaava Maija Mattilan mukaan eriarvoisuus ei poistu pelkästään köyhyyttä vähentämällä. "Toimenpiteet näyttävät olevan erillään suurista rakenteellisista kysymyksistä. Eriarvoisuuden tulisi olla talouspolitiikan keskiössä."
Hankevastaava Maija Mattilan mukaan eriarvoisuus ei poistu pelkästään köyhyyttä vähentämällä. "Toimenpiteet näyttävät olevan erillään suurista rakenteellisista kysymyksistä. Eriarvoisuuden tulisi olla talouspolitiikan keskiössä."

Tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi 80-luvun lopulta lähtien.

Näin kirjoittavat Marja Riihelä ja Matti Tuomala tiistaina julkaistavassa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportissa, joka kerää yhteen tutkimustietoa eriarvoisuuden eri ulottuvuuksista Suomessa.

Riihelä ja Tuomala nostavat esiin poliittisessa keskustelussa pitkin 2000- ja 2010-lukuja esitetyt väitteet siitä, etteivät tuloerot ole kasvaneet merkittävästi. Väitteet kumpuavat kirjoittajien mukaan erityisesti siitä, että tulokehitystä on tarkasteltu pääosin suhteellisella Gini-kertoimella.

Kirjoittajien mukaan Gini-kertoimen heikkous on se, ettei se huomioi, missä kohtaa tulojakaumaa muutokset tapahtuvat. Tuloparit suhteutetaan keskimääräiseen tuloon ja puolitetaan, jolloin kerroin on herkkä lähinnä tulojakauman keskivaiheilla tapahtuvalle heilahtelulle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kun tarkastellaan myös muita mittareita ja huomioidaan kaikkein korkeimmat tulot ja varallisuus, totuus on toinen. 1980-luvun lopulta vuoteen 2016 ylimmän prosentin keskimääräinen varallisuus Suomessa on yli nelinkertaistunut, kun alimmassa 90 prosentissa varallisuustaso on pysynyt lähes paikallaan.

Osana Kalevi Sorsa -säätiön Eriarvoisuuden vähentäminen -hanketta toteutetun raportin keskeinen teesi on, ettei eriarvoisuuden mittaaminen tulo- ja varallisuuseroilla ei kuitenkaan riitä. Tuloerojen lisäksi esimerkiksi koulutus, yhteiskuntaluokka ja jopa kehon muoto asettavat ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Eriarvoisuus kietoutuu myös esimerkiksi terveyteen ja äänestyskäyttäytymiseen.

Kirjan toimittaneen Eriarvoisuuden vähentämisen hankevastaava Maija Mattilan mukaan on ongelmallista, jos eriarvoisuudesta puhuttaessa katse kohdistetaan pelkästään yhteiskunnan heikko-osaisimpiin.

– Minun ajatukseni on se, että kyse ennen kaikkea ihmisten keskinäisistä eroista, Mattila sanoo.

– Vaikka suurin osa ihmisistä nostetaan köyhyysrajan yläpuolelle, mutta tuloerot revähtävät muuten, niin kyllähän juuri ja juuri köyhyysrajan yläpuolelle jäävien ihmisten tilanne on suhteessa edelleen huono. Tämä on hyvä pitää mielessä, sillä muutkin asiat kietoutuvat nimenomaan tulo- ja varallisuuseroihin.

Eriarvoisuus periytyy

Raportti tuo eriarvoisuuden eri ulottuvuuksien kautta esiin sen, kuinka ne kaikki ruokkivat toisiaan. Esimerkiksi terveyserot koulutuksen, ammattiaseman ja tulojen perusteella säilyvät, vaikka yleisesti kansanterveys on viime vuosikymmeninä kehittynyt parempaan suuntaan.

– Myönteinen kehitys on ollut matalammin koulutetuilla ja pienituloisilla merkittävästi hitaampaa kuin korkeammin koulutetuilla ja paremmin toimeentulevilla, Katri Aaltonen, Sanni Kotimäki, Laura Salonen ja Essi Tenhunen kirjoittavat raportin toisessa luvussa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Esimerkiksi 25-vuotiailla miehillä elinajanodotteessa oli vuosina 2012–14 lähes kymmenen vuoden ero alimman ja ylimmän tuloluokan välillä. Selviä eroja on useilla muillakin mittareilla, kuten koetussa terveydessä ja elintavoissa.

Vaikka Suomea ei ole perinteisesti pidetty luokkayhteiskuntana, sosioekonominen asema periytyy. Tämä näkyy vahvasti muun muassa koulutustasossa ja -poluissa, kirjoittavat Sanna Kailaheimo-Lönnqvist, Elina Kilpi-Jakonen, Mikko Niemelä ja Irene Prix.

Vuonna 1985 syntyneistä korkeakoulututkinnon suorittaneista miehistä yli 50 ja naisista yli 70 prosenttia ovat perheistä, joiden vanhemmilla on myös korkeakoulututkinto. Koulutustasoon vaikuttavat edelleen myös äidinkieli, sukupuoli ja esimerkiksi vanhempien toimeentulotuen asiakkuus.

– On yleinen ja haitallinen käsitys, että ei ole olemassa mitään ihonväriin, sukupuoleen tai muuhun taustaan liittyviä rakenteita, joilla olisi vaikutusta sosioekonomiseen asemaan. Ikään kuin ihminen yksinään vaikuttaisi siihen, miten pääsee elämässä eteenpäin, Mattila sanoo.

Eriarvoisuus talouspolitiikan keskiöön

Yksi raportin keskeisistä kysymyksistä on oikeudenmukaisuus. Vaikka ahkeruus palkitaan, onko oikein, että joku tienaa tuhatkertaisesti toisiin verrattuna? Entä voidaanko menestys asettaa ainoastaan yksilön omaksi ansioksi ilman, että sillä on tekemistä tuurin tai muiden työpanoksen kanssa?

Teos kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että Suomessa vallitsee mahdollisuuksien tasa-arvo. Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikki lähtevät mahdollisuuksien suhteen samalta viivalta.

– Ongelma on se, että olosuhteet, joissa ihmiset ahkeroivat, ovat epätasa-arvoisia, Tuomala sanoo.

Mitä eriarvoisuudelle voidaan sitten tehdä?

Koska eriarvoistuminen monen tekijän summa, se pitäisi ottaa keskeiseksi asiaksi politiikassa, Mattila sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Esimerkiksi terveyseroista kirjoittavat tutkijat painottavat, että terveyserojen poistaminen edellyttää niiden juurisyihin, kuten työttömyyteen puuttumista.

– Toimenpiteet näyttävät olevan erillään suurista rakenteellisista kysymyksistä. Eriarvoisuuden vähentämisen tulisi olla aivan talouspolitiikan keskiössä, Mattila sanoo.

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportin kirjoittivat Katri Aaltonen, Jani Erola, Niko Eskelinen, Hannele Harjunen, Sanna Kailaheimo-Lönnqvist, Aleksi Karhula, Timo M. Kauppinen, Elina Kilpi-Jakonen, Sanni Kotimäki, Maija Mattila, Mikko Niemelä, Irene Prix, Marja Riihelä, Lucia Ruggera, Laura Salonen, Outi Sirniö, Essi Tenhunen, Matti Tuomala, Hanna Wass ja Tuomas Zacheus.

Rasismi eriarvoistaa jo kouluissa

Vilma Romsi

Lännen Media

Valtaväestöön kuuluvista ja maahanmuuttajataustaisista yhdeksäsluokkalaisista neljäsosa kertoo kokevansa kiusaamista ja syrjintää, Suomen Akatemian rahoittamasta TRANSIT-projektin tutkimuksesta selviää.

Nuorten kiusaamisen, syrjinnän ja rasismin kokemuksia tutkittiin kahden kyselyn ja kahden haastattelukierroksen avulla vuosina 2015–18. Kaksi ja puoli vuotta ensimmäisen kyselyn jälkeen samoilta henkilöiltä kysyttäessä kiusaaminen ja syrjintä olivat vähentyneet enemmän valtaväestöön kuuluvilla. Puolet molemmista vastasivat olevansa sitä mieltä, että Suomessa on paljon syrjintää.

Tutkimuksen vetäjä, tutkijatohtori Tuomas Zacheus kirjoittaa rasismista kouluissa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -teoksessa.

Niko Eskelinen, Jani Erola, Aleksi Karhula, Lucia Ruggera ja Outi Sirniö kirjoittavat teoksessa koulutuksen olevan tärkeä eriarvoisuuden periytymisen ehkäisijä. Myös Zacheus kirjoittaa koulutuksen tärkeydestä hyvinvointierojen ehkäisemisessä eri väestöryhmien välillä.

– Yhdysvalloissa on paljon näyttöä siitä, mitä monisukupolviset rasismin kokemukset tekevät koulunkäynnille. Oppilaat voivat kokea, että mitä järkeä yrittää, kun ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia pärjätä myöhemmin elämässä. Usko koulutukseen on mennyt. On tärkeää, ettei Suomeen synny tällaista kehitystä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vanhimmat ensin
Vastaa
AKurkinen
vetelästä tulee eriarvoinen
Kyllä tuo menestyminen on suurella osalla itsestä kiinne ! Mahdollisuus on Suomessa opiskella ja yrittää aika hyvä jokaisella ! Jos ei viitsi tehdä juuri mitään ja sitten vikistään samaa palkkaa niin se on eri juttu, ei mitään tekemistä eriarvoisuuden kanssa ! Tämä suuri joukko koulunsa lopettaneita nykynuoria ei ole eriarvoisia vaan vetelyksiä, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa !
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Opossumi
Vast: vetelästä tulee eriarvoinen
"Tämä suuri joukko koulunsa lopettaneita nykynuoria ei ole eriarvoisia vaan vetelyksiä, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa !"
Täyttä potaskaa, ota faktoista selvää. Hieman laajempaa ajattelua sekä kykyä asettua heikomman asemaan. Mistä tuo empatian puute kumpuaa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: vetelästä tulee eriarvoinen
Lisää veroja suurituloisille. Eli leikataan se nelinkertaistunut varallisuus kolmasosaan (käyttäkää matematiikan taitoja) ja käytetään ylijäämä varallisuuserojen tasoittamiseen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Yrittäjä
Vast: vetelästä tulee eriarvoinen
AKurkinen sanoo sen juuri miten se on. Suomessa kenellä vaan on mahdollisuudet opiskella, menestyä, tulla miksi haluaa. Mutta työtä se vaatii. Osa vaan haluaisi kaiken helpolla, ja kun ei saa sitä mitä haluaa, vedotaan tekosyihin. Vastaus löytyy peilistä. Tunnen monia, jotka ovat menestyneet, saavuttaneet sen mitä haluavat, itsekin aika tyhjistä lähtenyt ja kovalla työllä saavuttanut menestyksen ja mukavan elämän.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Eriarvoisuudesta
Eriarvoistuminen on keskeisimpiä ongelmia Suomessa. Sen syyt ja seuraukset ovat iso ja monimutkainen vyyhti, jonka ratkaiseminen ei ole helppoa. Itse sanoisin, että ihmiset tarvitsisivat enemmänkin työtä ja tekemistä, kuin pelkkää taloudellista tukea. Nykyinen toimeentulotukijärjestelmä pitää hengissä, mutta ei kannusta opiskeluun eikä työntekoon. Toisaalta työtä ei ole Suomessa enää riittävästi tarjollakaan, ainakaan sellaista, jolla tulisi ilman tukia toimeen. Tuloksena on noidankehä, jossa yhä useampi heittäytyy kokonaan yhteiskunnan elätettäväksi, koska se on helpoin tapa pysyä hengissä. Kaikki ymmärrämme, että se ei ole kestävä kehitys, sillä verotuloja on yhä vähemmän ja elätettäviä enemmän.

Oman lusikkansa soppaan laittavat poliitikot, joilla on toisistaan täysin vastakkaisia käsityksiä ongelman ratkaisusta. Kansa kärsii poliitikkojen aatteellisesta köydenvedosta, jossa oma ideologia menee ihmisten hyvinvoinnin edelle. Vaalikauden vaihtuessa vaihtuu useimmiten myös politiikan suunta. Tuloksena on, että Suomi-laiva tekee siksakkia eikä etene minnekään. Toisaalta perinteisen politiikan ääripäät, sosialismi ja kapitalismi, toimivat kumpikin ainoastaan pienen valtaeliitin osalta. Tarvittaisiin siis jotain muuta, mutta mitä?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Eriarvoisuudesta
Jos on sitä mieltä että varallisuuserojen kasvattaminen kannattaa, on syytä lukea vaikka jenkkilästä Suomeen tulleiden ihmetystä kun omakotitalossa voi asua ilman että asuinaluetta on aidattu ja että sitä vartiovat aseistetut vartijat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Eetu Nimi
Keinoissa kannattaa olla varovainen
Olen alkanut hahmottamaan kuvion, jossa eriarvoisuus ja eriarvoisuutta kitkevät toimet seuraavat toisiaan. Ja tullut siihen johtopäätökseen, että eriarvoisuutta taitaakin eniten lisätä sitä kitkevät toimet.

Ensinäkin, ihmisten itsetunnolle tekee todella huonoa se, että heille jankutetaan, että heidän elämäntilanteensa johtuu syrjinnästä tai rasismista. Toiseksi, ihminen joka töihin päästessääkään ei voisi elää ilman sosiaalitukia, tuntee itsensä aina autettavaksi lapseksi. Verotaakan lisääminen siirtyy aina jotenkin hintoihin ja lopulta aiheuttaa tarpeen yhä suuremmille sosiaalituille, mikä laskee jatkuvasti ammatteja köyhyysrajan alapuolelle.

Tähän ei auta millään oppivelvollisuuden pidennyskään, koska vaikka me tekisimme kaikista suomalaisista korkeakoulutettuja, niin köyhyysraja vain nousee niiden alojen tasolle.

Yksinkertaisesti Suomi ei vain ole niin rikas, että se voisi jakaa rahaa muualle tai rahaa hyveprojekteihin. Ainut tapa patrantaa köyhien elämää, on päin vastainen suunta, eli hallintoa on kitkettävä niin paljon, että veroja voidaan keventää kaikilta, jossa saavutetaan lopputulos, missä ns. paskaduuneillakin voi pärjätä omillaan ja jopa säästää, jotta ihmisillä on itsenäinen ja tulevaisuuteen uskova olo.

Koulutausta periytyy, koska vanhemmilla joilla ei ole uskoa edes omiin kykyihinsä, ei ole uskoa myöskään lastensa kykyihin. Kun kotoa ei tule kannustusta, niin koulutustausta periytyy. Osa koulutustaustasta periytyy myös ihan vain siksi, että vanhemilla joilla on matala ÄO harvimmin saavat lapsia joilla on korkea ÄO, ja myös tempperamentti periytyy. On paljon syitä, mutta jotkut tykkäävät keskittyä syrjintään ja epäoikeudemukaisuuteen, koska sillä saa politiikassa valtaa, mutta se ei johta mihinkään hyvään.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Keinoissa kannattaa olla varovainen
"ihmisten itsetunnolle tekee todella huonoa se, että heille jankutetaan, että heidän elämäntilanteensa johtuu syrjinnästä tai rasismista." Tällainen jankutus varmaan jotenkin vaikuttaa ajatusmaailmaan, mutta tuskin se itsetuntoa vie. Itsetuntoa vie, kun jankutetaan, että huono tai vaikea elämäntilanne johtuu ihan vain itsestä.


"mikä laskee jatkuvasti ammatteja köyhyysrajan alapuolelle." Suurin syy palkkojen ostovoiman laskevalle trendille ja työssäkäyvien köyhyydelle on globaalius, jossa suomalaiset yrittävät kilpailla halpamaita vastaan niiden ehdoilla ja kustannustasoilla.

Syrjintään ja epäoikeudenmukaisuuteen on edes jotain toivoa saada muutosta. Kodin koulutustasoon tai vanhempien ÄO:hon ja temperamenttiin on vielä vaikeampi vaikuttaa. Kotitaustan vaikutus ihmisen elämään muuten on minusta osa epäoikeudenmukaisutta ja syrjintää, ei niistä erillinen syy eriarvoisuudelle. Toisin sanoen: jos vähennettään epäoikeudenmukaisuutta ja syrjintää, vähennetään myös kotitaustan vaikutusta ihmisen osaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?