Musiikkiharrastus vaikuttaa voimakkaasti lapsen aivotoiminnan kehitykseen alakouluiässä. Suomalaistutkijat ovat osoittaneet, että lasten aivovasteet muuttuvat musiikin harrastamisen myötä.
Aivovasteet ovat mitta aivojen reaktioille esimerkiksi tiettyihin ääniin.
Helsingin yliopistossa väitöskirjaansa valmisteleva psykologi Vesa Putkinen on tutkinut helsinkiläisten 7-vuotiaina musiikkiharrastuksen aloittaneiden lasten aivovasteita kahden vuoden välein.
– Aluksi musiikkia harrastavat ja muuta harrastavat lapset reagoivat kolmisointuihin samalla tavoin, eikä heidän aivovasteissaan ole eroja. Erot kuitenkin ilmaantuvat harrastuksen myötä vähitellen ja alkavat olla selvästi näkyvissä 11 ja 13 vuoden iässä, Putkinen kertoo.
Putkisen mukaan musiikkia harrastavien nuorten aivot reagoivat ääniin voimakkaammin ja heidän aivovasteensa muistuttavat jo enemmän aikuisen vasteita.
Putkisen työtä ohjaava dosentti Minna Huotilainen pitää tutkimuksen erityisenä ansiona sitä, että lasten aivoja on tutkittu säännöllisesti musiikkiharrastuksen alkamisesta lähtien.
– Muutoin emme voisi tietää, mikä osa ryhmien välisestä erosta selittyisi sillä, että musiikkia harrastamaan ryhtyessäänkin lapset jo ovat erilaisia, Huotilainen toteaa.
Huotilainen pitää musiikkiharrastuksen liitännäishyötyjä hyvin selkeästi osoitettuina.
– Kyllä tutkimusnäyttöä löytyy nyt jo niin monesta maasta ja niin monilla menetelmillä tutkittuna, ettei hyödystä enää ole epäilystä. Liitännäishyödyt näkyvät erityisesti keskittymiskyvyssä ja äidinkielen ja vieraiden kielten oppimisessa.
Huotilaisen mukaan koulujen, päiväkotien ja järjestöjen kannattaisikin tarttua tähän ajatukseen ja ryhtyä tarjoamaan musiikkiharrastusta niille, jotka eivät sitä musiikkiopistojen tarjonnasta löydä. Joka koululla pitäisi hänen mukaansa olla bänditoimintaa ja kuoroja.
TS
