Kotimaa

Suomen idänkauppa on haalea muisto entisestä, ja tänä vuonna Venäjän-viennin romahdus on vain jatkunut

Itämeren kaasuputki kasvatti rajusti Suomen Venäjän-vientiä viime vuonna touko- ja elokuussa. Putket pinnoitettiin Kotkassa. Valmiista putkilinjasta puuttuu enää 160 kilometriä.
Itämeren kaasuputki kasvatti rajusti Suomen Venäjän-vientiä viime vuonna touko- ja elokuussa. Putket pinnoitettiin Kotkassa. Valmiista putkilinjasta puuttuu enää 160 kilometriä.

Suomen Venäjän-kauppa on romahtanut tänä vuonna entisestään.

Toukokuussa Suomen vienti Venäjälle laski Tullin tilastojen mukaan peräti 50 prosenttia edellisvuoden toukokuuhun verrattuna.

Yhden kuukauden raju pudotus johtuu siitä, että vuosi sitten toukokuussa Suomi sai nostettua Venäjän-vientiä Nord Stream 2 -kaasuputkilla, jotka pinnoitettiin Kotkassa. Putket nostivat tuolloin vientiä itänaapuriin lähes 40 prosenttia.

– Suomen Venäjän-vienti ei kuitenkaan ole sidoksissa pelkkään yhteen suureen hankkeeseen, Suomalais-Venäläisen kauppakamariyhdistyksen toimitusjohtaja Jaana Rekolainen vakuuttaa.

Joka tapauksessa Suomen vienti Venäjälle on nyt voimakkaassa tiputuksessa ilman putkivientiäkin, arvioi Turun kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto.

– Ilman rauta- ja teräsputkien vaikutusta Suomen vienti Venäjälle olisi toukokuussa laskenut joka tapauksessa 33 prosenttia, Liuhto toteaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tullin tilastoista käy ilmi, että Suomen vienti Venäjälle putosi viiden kuukauden aikana tammi-toukokuussa 21,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Suomen koko ulkomaanvienti on laskenut. Tullin mukaan vienti kaikkiin maihin tippui tammi-toukokuussa 17,8 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Rupla on yhä reilut 20 prosenttia heikompi kuin ennen koronaa

Erityisesti koneiden vienti Venäjälle on romahtanut, sillä juuri koneet ja laitteet muodostavat merkittävän osan Suomen viennistä Venäjälle.

– Koronapandemialla ja ruplan kurssin laskulla on ollut merkittävä vaikutus Suomen viennin romahdukseen, Liuhto toteaa.

Rekolainen kertoo, että tavaravienti väheni huhtikuussa 37 prosenttia ja toukokuussa noin 50 prosenttia. Paperin ja pahvin vienti väheni toukokuussa lähes 30 prosenttia.

– Venäjän viennin supistuminen koronatilanteessa ei toki ole poikkeus. Valitettavasti Suomen koko vienti sukelsi toukokuussa 31 prosenttia, ja vienti Saksaan supistui reilut 50 prosenttia, Rekolainen kertoo.

– Korona kurittaa kaikkea kansainvälistä kauppaa. Venäjän markkinat eivät ole tästä poikkeus. Tilannetta ei helpota se, että Suomen ja Venäjän raja on suljettu henkilöliikenteeltä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Tavaraliikenne kulkee.

Rupla on yhä reilut 20 prosenttia heikompi kuin ennen koronaa. Rekolainen arvioi, että toinen aalto saattaa vähentää uudestaan Venäjän öljyn kysyntää ja laskea hintaa.

"On tarkasti seurattava, mitä Venäjän taloudessa tapahtuu"

Reilussa kymmenessä vuodessa Suomen idänviennistä on hävinnyt yli puolet.

Kun vuonna 2008 Suomi vei Venäjälle lähes 8 miljardin arvosta, viime vuonna viennin arvo oli 3,6 miljardia.

Vienti lähti laskuun Krimin tapahtumien jälkeen 2014. Kari Liuhto näkee, että Venäjän oma tuonti muista maista on tippunut voimakkaasti ja suunta on kallistunut EU:sta kohti itää ja erityisesti Kiinaa.

Rekolaisen mukaan nyt on tarkasti seurattava, mitä Venäjän taloudessa tapahtuu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Suomen maakuva on Venäjällä erinomainen. Suomi on puhunut paljon kaupanesteiden poistamisesta ja sääntöpohjaisesta kansainvälisestä kaupasta. Venäjän harjoittama omien yritysten suosiminen ei sovi kokonaisuuteen.

Liuhto painottaa, että Venäjän yhteiskunnallisen kehityksen ymmärtämiseen tulisi panostaa enemmän.

Venäjän markkinoilla aktiivisesti toimivia suomalaisyrityksiä on noin 800–900. Määrä on pysynyt samana viime vuosina.

Suuri jätehuoltouudistus herättää toiveita

Venäjän suuri jätehuoltouudistus herätti suomalaisissa vientiyrityksissä paljon odotuksia viime vuonna.

Vuosi sitten elokuussa sen ottivat puheeksi tapaamisessaan Helsingissä Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Suomalais-Venäläisen kauppakamariyhdistyksen toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kertoo, että Venäjän jätteenkäsittelylaitoksiin on saatu yksittäisiä kauppoja, kuten automaatiojärjestelmiä, nostureita tai jätepuristimia.

Hän korostaa, että Venäjän jätehuoltouudistus on vielä kesken ja suurimmat investoinnit ovat vasta edessä.

– Haasteita on ollut rahoituksen, teknologiavalintojen ja jätemaksujen keruun osalta. Venäjällä kierrätysinfran rakentaminen on kesken, ja polttolaitokset herättävät vastustusta.

Suomi seuraa yhä aktiivisesti jätehuoltohankkeiden etenemistä.

– Olemme kevään ja kesän mittaan järjestäneet virtuaalitapaamisia päättäjien kanssa, ja niissä on päästy puhumaan ihan konkreettisella tasolla, Rekolainen toteaa.

– Suomalainen kiertotalousmalli ja suomalainen teknologia kyllä kiinnostavat.

Venäjällä yhdyskuntajätteistä 95–97 prosenttia viedään yhä käsittelemättömänä kaatopaikoille. Suomessa luku on kolme prosenttia. Venäjällä suuri määrä ongelmajätteitä pääsee edelleen luontoon ja vesiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
sumua
"entäs ne...
EU:n pakotteet, joiden ansiosta Venäjänkauppa on myös tyssännyt. Niidenkö purkamista Suomi on aktiivisesti ajanut? Ohi EU:nko Suomi voisi kaupanesteitä purkaa?
Koko artikkelissa ei ole sanaakaan pakotteista, vaikka Krim mainitaankin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.