Nuoret arvottavat lukion todennäköisemmäksi vaihtoehdoksi toisen asteen opinnoille kuin ammatillisen oppilaitoksen. Yläkoululaisista lähes kaksi kolmesta aikoo hakeutua lukioon peruskoulun jälkeen. Tulokset selviävät tuoreesta TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimuksesta. Ammatillisen oppilaitoksen mielikuva on monella yläkouluikäisellä stereotyyppinen ja vain kolmannes vastaajista aikoi hakea ensisijaisesti ammatilliseksi opiskelijaksi.
Tutkimuksessa selvitettiin yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammatillisten opiskelijoiden ajatuksia opinnoista ja työelämästä.
– Nuori valitsee todennäköisesti lukion, jos hänellä ei ole vielä käsitystä työelämän mahdollisuuksista ja kuva tulevaisuudesta on sen vuoksi epäselvä. Lukio antaa lisää miettimisaikaa omille valinnoille. Ammatillinen koulutuspolku on taas selkeämpi hahmottaa, jos tietää jo tarkemmin, mikä ala kiinnostaa, sanoo Talous ja nuoret TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.
Tutkimuksesta selviää, että vanhemmat ovat nuoren tärkeimpiä tietolähteitä, kun he miettivät tulevaisuuden valintojaan. Perheen sosioekonominen tausta vaikuttaa jatko-opintosuunnitelmiin. Työssäkäyvien ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapset hakeutuvat helpommin lukioon, kun taas matalammin koulutettujen ja työttömien lapset hakeutuvat useammin ammatilliseen oppilaitokseen.
Alavalinnat ovat edelleen sukupuolittuneita
Nuoret ovat kiinnostuneita työelämästä ja kaipaavat lisää työelämäsisältöjä kouluun. Selkeä enemmistö yläkoululaisista haluaisi, että koulussa kerrottaisiin enemmän työelämästä. Yläkoululaisista kaksi kolmesta haluaa tehdä merkityksellisiä asioita työelämässä ja lähes 80 prosenttia pitää menestymistä työelämässä tärkeänä.
Kiinnostavat työtehtävät ja hyvä palkkaus koetaan tärkeimmiksi kriteereiksi tulevan alan valinnassa, mutta sukupuolten väliset painotukset eroavat suuresti. Miehistä lähes 70 prosenttia pitää hyvää palkkausta tärkeänä, kun naisista vastaava luku on vain hieman yli puolet. Naiset taas arvottavat mahdollisuutta tehdä tärkeäksi koettuja asioita merkittävästi tärkeämmäksi kuin miehet.
Erot näkyvät myös mieluisimmissa alavalinnoissa. Naiset kokevat terveydenhuollon, matkailu- ja ravintola-alan sekä sosiaalipalvelut kiinnostavimpina, kun taas miehet ilmoittivat mieluisimmiksi aloikseen teknologiateollisuuden, maanpuolustuksen ja tietoliikenne- ja telekommunikaatioyritykset.
– TET-jakson ohjaukseen pitäisi laittaa lisää paukkuja, sillä TET-jakso toimii monelle nuorelle kannusteena lähteä tietylle opintopolulle. Mitä monipuolisemmin erilaisia työtehtäviä pääsee kokeilemaan ja näkemään, sitä varmemmin nuori löytää niistä myös itseä kiinnostavia ja voi saada kimmokkeen alavalinnasta”, sanoo Tenhunen-Ruotsalainen.
Koronaviruksen vuoksi peruuntuneet TET-jaksot ja kesätyöt ohentavat nuorten työkokemusta huomattavasti.
– Olen huolissani niistä tuhansista nuorista, joiden työelämäkosketukset jäävät varsin puutteellisiksi. Toivottavasti kouluilla on mahdollisuuksia panostaa ohjaukseen ja keinoja luoda uudenlaisia työelämäyhteyksiä, Tenhunen-Ruotsalainen sanoo.
