Haastaako Annika Saarikko Katri Kulmunin? Saarikolla tiedotustilaisuus, Kulmuni ei ota kantaa muihin ehdokkaisiin
Keskusta valitsee puolueen puheenjohtajan runsaan viiden viikon kuluttua Oulussa. Keskustaa vuoden johtanut Katri Kulmuni ilmoitti kiinnostuksensa jatkokauteen jo heti kesäkuussa, vaikka joutui eroamaan valtiovarainministerin tehtävästä viestintäkoulutuksestaan nousseen kohun takia.
Työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö maksoivat Kulmunin viestintäkoulutuksesta koulutusta antaneelle Tekirille lähes 50 000 euroa. Koulutuksen aikana Kulmunia oli valmennettu myös puoluejohtajan tehtäviin. Kulmuni maksoi koulutusrahat takaisin valtiolle.
Annika Saarikon ilmoitusta halukkuudestaan keskustan johtoon on osattu jo tovin odotella. Saarikko on luvannut, että hän ilmoittaa ratkaisunsa ennen kuin palaa tiede- ja kulttuuriministerin tehtävään 6. elokuuta.
Saarikko kertoo päätöksensä nyt torstaina. Kutsu Helsingissä järjestettävään tiedotustilaisuuteen tuli keskiviikkona.
Kutsu tiedotustilaisuuteen ennakoi sitä, että Saarikko on päättänyt haastaa Kulmunin. Saarikolla on ollut puolueen piiristä paljon paineita tarttua puheenjohtajan tehtävään.
Katri Kulmuni ei ole saanut keskustan kannatusta nousuun, vaan puolueen kannatus on ollut alle 12 prosenttia viimeksi julkaistuissa mielipidekyselyissä. Ylen kyselyssä keskustavaikuttajille Saarikon kannatus puheenjohtajaksi oli vahvempi kuin Kulmunin.
Kulmuni kiertää parhaillaan Kainuussa
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kiertää parhaillaan Kainuussa. Hän piti tilaisuuden keskiviikkona sateisella Kajaanin torilla ja kommentoi lyhyesti keskustan puheenjohtajatilannetta sanomalla, ettei ota kantaa muihin ehdokkaisiin.
Katri Kulmuni tavoittelee jatkoa keskustan johdossa.
– Haen jatkoa, ja teen työtä sen eteen, että keskusta pärjää kuntavaaleissa. Meillä on neljät tappiolliset vaalit takana. Kyllä meillä nyt on aika viidensissä vaaleissa kääntää putki kohti voitokkaampia vaaleja.
Kulmuni sanoo, että hänen linjansa istuvana puheenjohtajana on alueellinen tasa-arvo, vihreys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
– Jos joku muu on eri linjaa, hän varmaan kertoo siitä, Kulmuni toteaa.
Annika Saarikko on ollut Varsinais-Suomen vaalipiirin kansanedustaja vuodesta 2011 alkaen. Hän oli Juha Sipilän hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri heinäkuusta 2017 alkaen. Sanna Marinin (sd) hallituksen tiede- ja kulttuuriministerin tehtävästä hän jäi perhevapaalle elokuussa 2019. Saarikko palaa ministeriksi 6. elokuuta.
Koulutukseltaan Saarikko on filosofian maisteri. Hän toimi myös keskustan varapuheenjohtajana vuosina 2010–2016.
Perheeseen kuuluvat aviomies ja kaksi alle kouluikäistä poikaa. Saarikko muutti perheineen Turusta Oripäähän Saarikon edesmenneen isän suvun tilalle viime keväänä.
Puolue hyötyy kisasta
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari sanoo, että puheenjohtajakisa ilman muuta hyödyttäisi matalissa kannatusluvuissa rämpivää keskustaa. Puolue saa medianäkyvyyttä ja ehdokkaat saavat linjauksiaan esille.
– Puheenjohtajan vaali aina innostaa ja sykähdyttää puolueväkeä. Kisa on aina puolueen kannalta positiivinen asia.
Ruostetsaari ei pidä suurena uhkana sitä, että puheenjohtajakisa repisi keskustaa kahtia. Esimerkiksi sdp:ssä Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen puheenjohtajakisa jätti syviä haavoja pitkäksi aikaa.
– Keskustassa on enemmän tapana, että puheenjohtajakisan jälkeen rintamat kootaan ja seistään valitun puheenjohtajan takana puolueen edun nimissä.
Keskustassa on esitetty toiveita, että uskottavia ehdokkaita puheenjohtajaksi pitäisi olla enemmän kuin kaksi, jotta ratkaisu olisi jatkoa ajatellen helpompi.
Ruostetsaari epäilee, että kolmatta ehdokasta keskustan kokeneesta kaartista tuskin löytyy. Puolueen nuoremmalle poliitikkopolvelle tosin kisaan lähteminen toisi julkisuutta ja voisi vahvistaa ehdokkaan asemaa ja näkyvyyttä.
Miten käy valtiovarainministerin salkun?
Suomessa on totuttu siihen, että puolueen puheenjohtaja on hallituksessa. Nyt valtiovarainministerinä on keskustan Matti Vanhanen, joka ei ole puoluejohdossa. Ruostetsaari pitää tilannetta hankalana.
– Kun puolue on hallituksessa, niin politiikkaa tehdään hallituksen kautta.
Positiivinen puoli on se, että jos puheenjohtaja on hallituksen ulkopuolella, niin hän voi paremmin pitää esillä puolueen tavoitteita.
– Sekään ei kuitenkaan toimi, että puheenjohtaja huutelee hallituksen ulkopuolelta ja rapauttaa hallitusyhteistyötä. Se on vaikea kuvio Suomessa, että puheenjohtaja on hallituksen ulkopuolella.
Ruostetsaaren mukaan on mahdollista, että tässä tilanteessa keskustan puheenjohtaja ei halua valtiovarainministerin salkkua, koska Vanhanen on kokenut poliitikko ja nauttii yleistä arvostusta.
– Vanhaseen liittyy ongelma puolueen kannalta, kun hän on ilmoittanut jäävänsä pois politiikasta seuraavissa eduskuntavaaleissa. Valtiovarainministeri ei kanna poliittista vastuuta, kun ei lähde ehdolle seuraavissa vaaleissa. Puolue joutuu kantamaan poliittisen vastuun.
Ruostetsaaren mukaan keskustan tulevan puheenjohtajan pitää joka tapauksessa saada hallituksesta painava salkku ja olla keskustan ministeriryhmän vetäjä hallituksessa.
– Tiede- ja kulttuuriministerin salkku ei ole kovin painava. Hallitusyhteistyön kannalta olisi helpompaa, jos tulevasta puheenjohtajasta tulisi valtiovarainministeri.
Juttua muokattu: Katri Kulmuni täsmentää kommenttejaan.
Keskusta
Puoluekokous
Kokous järjestetään 4.–6. syyskuuta Oulussa.
Puoluekokouksessa valitaan keskustan puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja puoluesihteeri.
Syyskuussa 2019 keskustan puheenjohtajaksi valittu Katri Kulmuni hakee jatkokautta puolueen puheenjohtajana.
Kansanedustaja ja ensi viikolla tiede- ja kulttuuriministeriksi palaava Annika Saarikko järjestää ehdokkuuttaan koskevan tiedotustilaisuuden torstaina Helsingissä.
