Näkökulma: Autolla ajaminen kallistuu taas – polttoainevero nousee ensi lauantaina keskimäärin 6,6 senttiä litralta
Polttoainevero nousee lauantaina 1. elokuuta.
Kyse on hallituksen viime vuoden lopulla tekemästä päätöksestä, joka tietää bensiinin hintaan noin 6,3 sentin ja dieselin hintaan noin 6,9 sentin korotusta litralta.
Kyse ei ole marginaalisesta hinnanmuutoksesta.
Päätös tuntuu jokaisen polttomoottoriajoneuvolla ajavan kukkarossa ja vaikuttaa muihinkin suomalaisiin. Korotuksen voi olettaa kasvattavan kuljetusten ja jakelun kustannuksia sekä nostavan muun muassa elintarvikkeiden hintoja.
Tavoite on hyvä. Päätöksellä pyritään vähentämään liikenteen ilmastopäästöjä ja kannustamaan kuluttajia energiatehokkaiden tai vaihtoehtoisia energiamuotoja käyttävien ajoneuvojen hankintaan. Parasta olisi, jos saastuttavista autoista voitaisiin luopua kokonaan.
Juuri nyt ajankohta tuntuu kuitenkin väärältä.
Korotus on verokarhunpalvelus koronakriisistä toipumista yrittävälle kansantaloudelle ja todennäköisesti myös hallitukselle itselleen. Joulukuisesta päätöksestä kiinni pitäminen sataa niin sanotusti suoraan opposition laariin.
"Varsinkaan haja-asutusalueilla ihmiset eivät kerta kaikkiaan tule toimeen ilman omaa autoa, sillä joukkoliikenne on ajettu koko lailla alas."
Lisäksi moni muukin asia näyttää näinä aikoina kallistuvan. Ainakin osasyy on yritysten tarve kuroa koronakurimuksen aiheuttamia tappioita kiinni.
Taas pitää kerrata autoilijoiden rankaisemisen oikeat ja väärät totuudet.
Suomi on pitkien etäisyyksien harvaan asuttu maa. Varsinkaan haja-asutusalueilla ihmiset eivät kerta kaikkiaan tule toimeen ilman omaa autoa, sillä joukkoliikenne on ajettu koko lailla alas. Monissa perheissä on työssäkäynnin vuoksi pakko pitää kahta autoa.
Autoilun kustannukset ovat Suomessa jo ennestään Euroopan korkeimpia. Autot ovat kalliita. Niiden varaosat, huollot ja vakuutukset ovat kalliita. Bensiini on jo ennen veronkorotusta Euroopan viidenneksi kalleinta. Lähes 70 prosenttia litrahinnasta koostuu erilaisista veroista.
Pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen ja Turun kaltaisissa kaupunkikeskuksissa asuvien on helppoa kuitata 2020-luvun autoilu maalaisjunttien menneen maailman turhuudeksi tai maailmaa tuhoavien Audi-miesten kukkoiluksi, mutta siitähän isossa kuvassa ei ole kyse. Kyse on suomalaisten elämisen ehdoista ja tasa-arvoisesta kohtelusta.
Oikein isossa kuvassa sopii kysyä, miten päättäjät aikovat tulevaisuudessa kustantaa muun muassa kasvavan vanhusväestön hoidon kustannukset?
Näillä näkymin jo parin vuosikymmenen päästä Suomessa ollaan tilanteessa, jossa työikäisiä veronmaksajia on huomattavasti nykyistä vähemmän. Eläkeikäisiä voi sen sijaan olla jopa kolmannes väestöstä.
Jos poliitikot tekevät tätä tulevaisuutta kohti mentäessä – niin kuin kai pitääkin – kaikkensa saadakseen ihmiset luopumaan tai ainakin huomattavasti vähentämään esimerkiksi rankasti verotettua autoilua sekä tupakointia ja alkoholin juontia, verotulot tippuvat entisestään.
Mitä tulovirtoja siinä saumassa aiotaan kasvattaa ja miten?
