Ruotsin malli voisi johtaa uudelleenkoulutuksiin
Työurien pidentyminen, rakentava neuvotteluyhteys pomojen ja työntekijöiden välille vai urakehityksen jumiutuminen?
Toistaiseksi on vain arvioita siitä, mitä vaikutuksia Ruotsin mallin mukaisesta irtisanomisjärjestyksestä olisi Suomessa. Se tarkoittaisi, että viimeksi työnantajan palvelukseen tulleet irtisanotaan ensiksi.
Ruotsissa irtisanomisjärjestystä koskevalla lailla on painoarvoa, eivätkä ammattijärjestöt voi poiketa siitä kevyin perustein, kertoo yksityisoikeuden professori ja työoikeuden erityisasiantuntija Niklas Bruun.
– Ruotsissa mielletään, että pisimpään töissä olleet ovat suojatumpia silloin, kun työvoimaa joudutaan vähentämään.
Bruunin mielestä laki on toiminut Ruotsissa melko hyvin. Ruotsalaiset jäävät myöhemmin eläkkeelle ja työpaikkojen neuvottelukulttuuri on parempi kuin Suomessa.
– Se on johtanut siihen, että työnantajat panostavat varttuneempien työntekijöiden uudelleenkouluttamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää kesän aikana, onko Suomessa tarvetta ja halukkuutta kirjata työsopimuslakiin Ruotsin kaltainen irtisanomisjärjestys. Hallitusneuvos Tarja Krögerin mukaan ministeriö tutkii muun muassa, mitä heijastusvaikutuksia lailla olisi työelämään ja ihmisten yhdenvertaisuuteen.
Ensimmäisen selvityksen valmistuttua asiaa käsitellään työmarkkinaosapuolten kanssa.
Irtisanomisjärjestys koskee todennäköisemmin nuoria työntekijöitä. Kröger huomauttaa, että Ruotsissa henkilöitä ei suojata suoraan iän vaan työhistorian perusteella.
Esimerkiksi 10 vuotta saman työnantajan palveluksessa ollut laiska työntekijä saa paremman irtisanomissuojan kuin vuotta myöhemmin taloon tullut ahkera ja osaava kollega.
Krögerin mukaan sääntelyn vaarana voi olla, että ihmiset eivät uskalla vaihtaa työpaikkaa tai -tehtävää, jos parhaimman suojan saa pysymällä yhdessä paikassa.
– Johtaako se siihen, että normaali liikkuvuus työelämässä kangistuu edelleen? hän pohtii.
Ruotsissa 1970-luvulla lakiin kirjatuista senioriteettisäädöksistä käydään keskustelua vielä tänäänkin. Maltillista kokoomusta edustavan Ruotsin työmarkkinaministerin valtiosihteerin Bettina Kashefin mukaan lakia ei olla muuttamassa.
– Yleinen näkemys on se, että jos lainsäädäntö ei toimi, työmarkkinaosapuolten pitäisi ratkaista ongelma keskinäisissä sopimuksissa, Kashefi kertoo STT:lle sähköpostitse.
Maan elinkeinoelämä on arvostellut lakia hankalaksi, koska se sitoo työnantajia liikaa, eivätkä ne välttämättä saa pidettyä parhaimpia työntekijöitään.
Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vastustaa ajatusta Ruotsin mallista. EK:n ja Kuntatyönantajien mukaan jo nyt valtaosassa suomalaisten työehtosopimuksia on irtisanomisjärjestystä koskevia määräyksiä.
– Ideana on se, että työnantaja saa valita parhaat ammattityöntekijät päältä ja sen jälkeen katsotaan työsuhteen kestoa ja huoltovelvollisuuksia, toteaa EK:n lainopillinen asiamies Mikko Nyyssölä.
Professori Bruun huomauttaa, että työehtosopimusten määräykset ovat väljempiä kuin Ruotsin lakipykälissä. Tosin Ruotsissakin laista voidaan paikallisesti poiketa työehtosopimuksin.
– Tiedämme hyvin, että työnsä menettävällä nuorella on paljon pienempi riski joutua pitkäaikaistyöttömäksi kuin vanhemmalla työntekijällä, Kashefi toteaa viittaamalla tutkimustietoon.
TS-STT
