Näkökulma: Suomi unohtamassa maksaa hoitajille koronakorvauksen – moni raatoi valmiuslain pykälien pakottamana terveytensä uhalla
Sairaanhoitopiirit eivät maksa sairaanhoitajille heidän etujärjestöjensä vaatimaa tuhannen euron kertakorvausta, vaikka osa on maksanut pieniä lisiä.
Toistaiseksi myöskään valtio ei ole vastannut hoitajien toiveisiin.
On eletty sen verran poikkeuksellinen kevät, että valtion pitäisi maksaa koronahoitajille heidän pyytämänsä korvaus.
Korvauksia maksettiin ravintoloille, jotka suljettiin erillisellä lailla korona-aikana. Kustannustukea jaettiin myös yrityksille, joita koronarajoitukset eivät edes koskeneet.
Hoitajat puolestaan ovat tehneet pakkotyötä valmiuslain määräysten mukaan ilman mahdollisuutta kieltäytyä työtehtävistä tai ylitöistä. Etulinjassa koronasairaaloissa olleet ovat samalla vaarantaneet terveytensä uuden viruksen edessä.
Tässä tilanteessa erillinen korvaus on vähintäänkin ansaittu.
Valmiuslain pykälät pakottavia
Sairaanhoitajia koskivat suoraan valmiuslain pykälät 93–95.
Suomen ammattitaitoisen terveydenhuollon henkilökunnan ja laajan hyvinvointiyhteiskunnan ansiosta pystyimme ajattelemaan, ettemme haluaisi olla missään muualla.
Pykälän 93 soveltaminen rajoitti hoitajien oikeutta vaikuttaa työaikoihinsa, myös mahdollisuutta määrätä ylityötä ja poiketa lomasäännöksistä.
Pykälä 94 esti hoitajien irtisanomisen tai irtisanoutumisen. Pykälä 95 edelleen velvoitti kaikki määrätyt hoitajat tai terveydenhuollon koulutusta saaneet 18–68-vuotiaat tarvittaessa töihin.
Hoitajien ammattiliitot Tehy ja Super vetosivat 27. toukokuuta työehtosopimusta solmiessaan, että hoitajat saisivat valtiolta tuhannen euron kertakoronakorvauksen.
Tämä korvaus koskisi liittojen vetoomuksen mukaan kaikkia hoitajia, jotka työskentelivät koronaviruspotilaiden kanssa tai joiden työehtoihin valmiuslakia todella sovellettiin.
Monen henki pelastettiin
Suomi on yksi maailman parhaiten koronaviruksen ensimmäisestä aallosta selvinneistä maista, vaikka virheitäkin varmasti tehtiin kovassa paikassa.
Oma osansa on terveydenhuollon henkilökunnan ammattitaidolla. Sairaaloissa koronavirus ei päässyt jylläämään heikkokuntoisten potilaiden keskuudessa, eikä henkilöstö itse joutunut merkittävästi epidemian kouriin.
Sen lisäksi sairaaloissa, erityisesti Helsingissä ja Uudellamaalla, pelastettiin korona-aikana ainakin satojen suomalaisten henki.
Emme haluaisi olla missään muualla
Oman kuoleman pelko oli varmasti monen suomalaisen mielessä maaliskuun synkkinä hetkinä ja epävarman edessä.
Suomen ammattitaitoisen terveydenhuollon henkilökunnan ja laajan hyvinvointiyhteiskunnan ansiosta pystyimme kuitenkin ajattelemaan, ettemme haluaisi olla missään muualla kuin Suomessa.
Se on myös sairaanhoitajien ja muun terveydenhuollon henkilökunnan ansiota.
Sairaanhoitajat ovat työnsä tärkeyteen ja vaativuuteen nähden alipalkattuja.
Lisäbudjetilla toteutettava kertakorvaus ei tätä epäkohtaa korjaa, mutta se olisi hallituksen keino osoittaa, että he arvostavat terveydenhuollon henkilökunnan panosta yhä jatkuvassa koronaviruskamppailussa.
Mallia Ranskasta?
Muualla Euroopassa hoitajien työpanosta osataan arvostaa rahallisesti.
Ranskassa hoitajat saivat suurin piirtein parinsadan euron pysyvän kuukausipalkan korotuksen koronaviruksen seurauksena. Ranskan hallitus sijoitti hoitajiin 7,5 miljardia euroa. Meillä tästä ei juuri puhuta.
Kirjoittaja on Lännen Median vt. uutispäällikkö.
