Jyrki Katainen muistaa erityisesti yhden puhelun Raimo Sailaksen kanssa hetkeltä, jolloin pankit olisivat saattaneet kaatua seuraavalla viikolla
Yli 40 vuoden työuran valtiovarainministeriössä tehnyt entinen valtiosihteeri, ministeri Raimo Sailas (1945–2020) kuoli perjantaita vasten yöllä 74-vuotiaana.
Asiasta kertoi STT:lle hänen lähipiirinsä. Sailas sairasti pitkään syöpää.
Suomen entinen pääministeri ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) muistelee, että Sailas oli luottamusta herättävä henkilö.
– Kun piti tehdä vaikeita ja pitkälle tulevaisuuteen kantavia päätöksiä, niin Sailaksen arviointikykyyn pystyi aina hyvin luottamaan, Katainen kertoo perjantaina.
– Kaikilla on varmaan mielikuva Raimosta, ja luulen, että se yleinen mielikuva hänestä on aika oikea. Hän ei ollut niin yksiniittinen, että aina kaikki rahankulutus olisi ollut pahasta, mutta hänellä oli iso kuva hyvin vahva eli jees, käytetään veronmaksajien rahoja hyödyllisellä tavalla, mutta pidetään pitkän aikajänteen kestävyys mielessä.
Katainen ja Sailas tekivät yhteistyötä useita vuosia. Sailas työskenteli valtiovarainministeriön valtiosihteerinä kaikkiaan lähes 18 vuotta vuosina 1995–2013. Katainen toimi pääministerinä 2011–2014 ja sitä ennen valtiovarainministerinä 2007–2011.
Ministerin arvonimen saanut Raimo Sailas jäi eläkkeelle valtiovarainministeriön valtiosihteerin tehtävästä keväällä 2013. Hän aloitti valtiovarainministeriön palveluksessa 1971 ja toimi muun muassa budjettipäällikkönä ja valtiosihteerinä.
Katainen muistaa erityisen hyvin yhden tilanteen vuodelta 2008, jolloin hän oli valtiovarainministerinä.
Elettiin perjantaita lokakuun alkupäivinä vuonna 2008, kun finanssikriisi oli hyvin pahassa vaiheessa. Kataisen mukaan koko viikko oli menty huonompaan suuntaan, ja se tarkoitti sitä, että pankkien keskinäinen lainaus oli jäätymässä.
– Pankit rahoittavat toimintaansa muun muassa lainaamalla rahaa toisiltaan, ja lainahana pankkien välillä oli jäätymässä. Se olisi tarkoittanut sitä, että myös Suomessa hyvin vakavaraiset, terveet pankit olisivat joutuneet vaikeuksiin ja pahimmassa tapauksessa jopa kaatuneet seuraavalla viikolla.
Katainen istui lokakuisena perjantai-iltapäivänä valtiovarainministeriössä, jossa seurattiin markkinoitten kehitystä. Hän lähti autolla kotiin ja matkalla soitti suurimpien suomalaisten pankkien toimitusjohtajille. Viestit olivat todella synkkiä.
– Se oli ainoa kerta politiikassa, kun minua rupesi pelottamaan. Näkymä oli, että ensi viikolla isoja yrityksiä menee nurin.
– Kysyin Sailakselta, miltä sinusta vaikuttaa, niin hän sanoi, että hänellä on ihan samanlainen tuntemus, että hän ei ole koskaan nähnyt yhtään mitään tällaista.
Katainen kysyi Sailakselta, mitä tässä nyt tapahtuu.
– Hän vastasi, että tämä on sellainen asia, jossa hänen kokemusmaailmansa nyt puuttuu. Hän sanoi, että toivottavasti euroryhmän kokouksessa saadaan viikonloppuna joku ratkaisu aikaiseksi, etteivät yritykset kaadu.
Niin sitten tapahtuikin. Katainen kertoo, että samana viikonloppuna sunnuntaina Nicolas Sarkozyn johdolla tehtiin alustava sopimus euroalueen elvyttämisestä, mikä rauhoitti tilannetta.
– Tämä puhelu on jäänyt mieleen: se oli ainoa kerta, kun Sailas sanoi, ettei ole kokemusta tämmöisestä eikä ole nähnyt vastaavaa. Ja silloin kun Sailas alkaa huolestua, niin silloin kannattaakin olla huolestunut.
Katainen toteaa, että Sailaksen kanssa oli miellyttävä tehdä töitä. Häneltä sai aina suoran vastauksen ja hyvän analyysin – kovaa pohjaa päätöksenteon taustalle.
Raimo Sailaksen uran merkittävimmäksi kädenjäljeksi on myös hänen omasta mielestään jäänyt syksyllä 1992 laman aikaan julkaistu Sailaksen lista. Näin todetaan Lännen Median uutisessa syksyllä 2016. Tästä listasta Sailas on myös laajasti julkisuudessa tunnettu.
Säästölistan Sailas teki talousneuvoston toimeksiannosta. Listassa oli 56 yksilöityä säästöehdotusta. Lähes kaikilta ryhmiltä ja edunsaajilta vietiin ehdotuksessa jotakin.
Sailaksen elämästä ilmestyi vuonna 2016 Otavan kustantama kirja nimeltään Laman taittaja, Raimo Sailas ja kolme talouskriisiä. Siinä hän kertoi, mikä leikkausehdotuksista oli hänelle vastenmielisin.
Se oli keskiasteen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen lukukausimaksuja koskeva ehdotus.
– Muistan itse ajan, jolloin lahjakkaita jäi pois, koska vanhemmilla ei ollut varaa kouluttaa heitä.
Kaikkien leikkausten isäksi nimetty Sailas ei tehnyt pelkästään säästölistoja pitkän uransa aikana, vaan kahdesti myös elvytyspaketin. Suomi elvytti Kalevin Sorsan toisen hallituksen aikana 1970-luvun lopussa ja Matti Vanhasen ja Jyrki Kataisen kaudella vuonna 2009.
Sailaksen listan perusteella hallitus leikkasi vuosien 1994 ja 1995 budjettikehyksistä 15,8 ja 19,7 miljardia markkaa, täsmälleen Sailaksen ehdottamat summat. Kaikkia ehdotuksia hallitus ei kuitenkaan toteuttanut. Hallitus hautasi muun muassa tietullit, asepalvelun lyhentämisen ja lukukausimaksut.
Raimo Sailas syntyi Nivalassa vuonna 1945. Hän meni töihin valtiovarainministeriön budjettiosastolle 1971 aluksi vanhemmaksi suunnittelijaksi.
Hänellä oli useita luottamus- ja sivutoimia ja hänet palkittiin useilla ansiomerkeillä.
Entisen työnantajansa mukaan Sailas harrasti shakkia, palstaviljelyä, ulkoilua, marjojen ja sienien poimimista.
Paavo Lipponen (sd) oli pääministerinä 1995–2003 ja silloinkin valtiosihteerinä oli Sailas. Lipposelle on jäänyt mieleen Sailaksen puhelut yömyöhällä tupo--neuvotteluista: "Nyt on sopimus valmis".
Tuo tapahtui Lipposen mukaan useammin kuin kerran.
Lipposen mielestä koko Suomelle oli tärkeää, että Sailas ohjasi mestarillisen vähäeleisesti useita tulopoliittisia neuvotteluja ratkaisuihin, jotka vakauttivat Suomen talouden ja turvasivat nousun 1990-luvun lamasta.
– Sosiaalinen oikeudenmukaisuus oli Raimo Sailaksen johtotähti. Hän vastusti kaikkea oman edun tavoittelua ja filunkipeliä. Kriittinen asenne maatalouspolitiikkaan peitti hänen rakkautensa maaseutuun, joka näkyi hänen antaumuksellisessa osallistumisessaan 4-H toimintaan, Lipponen kertoi sähköpostilla.
