Poliisibarometri: Suomalaiset luottavat poliisiin – Kehitettävää löytyy suhtautumisessa eri kulttuuritaustoihin
Suomalaisten luotto poliisiin on yhä vahvaa, mutta heikentynyt. Tämän kertoo tuore poliisibarometri, johon vastanneista 91 prosenttia luottaa poliisiin melko tai erittäin paljon. Luottamus on vähentynyt edellisestä, vuoden 2018 mittauksesta, neljä prosenttia. Tutkimukseen vastasi päälle tuhat 15–79-vuotiasta mannersuomalaista ja tulosten analysoinnista ja raportista on vastannut Poliisiammattikorkeakoulu.
Poliisin nauttima luottamus on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla vuodesta toiseen. Tulosten perusteella poliisi on onnistunut tärkeimmissä tehtävissään. Näitä ovat muun muassa kiireellisiin hälytyksiin vastaaminen sekä väkivaltarikosten selvittäminen ja torjunta. Myös poliisityötä arvostetaan.
– Poliisien määrä on viime vuosikymmenellä vähentynyt sadoilla, mutta poliittiset päättäjät ovat nyt nostaneet poliisien määrän kasvuun. Tämä suunta on oikea ja myös toiminnan vaikuttavuuden kannalta välttämätön. Poliisi tekee kaikkensa turvatakseen suomalaisten arjen turvallisuuden, toteaa tiedotteessa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.
Suomessa kansalaisten luottamus turvallisuusviranomaisiin on ylipäänsä hyvin korkeaa. Poliisin lisäksi esimerkiksi pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen ja hätäkeskusten toimintaan luotetaan laajasti.
– Suomalaisen yhteiskunnan ja oikeusjärjestelmän kannalta on tärkeää, että ihmiset luottavat poliisiin ja muihin turvallisuusviranomaisiin. Luottamus on maassamme korkeaa, mutta sen eteen on tehtävä työtä joka päivä. Luottamus ansaitaan jokaisessa kohtaamisessa, sisäministeri Maria Ohisalo kertoo.
Poliisibarometriin vastanneiden mukaan poliisin suhtautumisessa eri kulttuuritaustasta tuleviin ihmisiin on kehitettävää. 53 prosenttia tutkimuksessa haastatelluista henkilöistä arvioi, että poliisi suhtautuu samalla tavalla sekä suomalaisiin että niihin henkilöihin, joiden kulttuuritausta on jokin muu kuin suomalainen.
Noin 39 prosenttia vuoden 2020 poliisibarometriin vastanneista henkilöistä piti melko tai erittäin todennäköisenä, että poliisin sisällä esiintyy korruptiota tai epäeettistä toimintaa. Arviot poliisin sisäisestä korruptiosta muuttuivat vuosien 2012 ja 2014 aikana kielteisempään suuntaan, ja ovat jääneet aiempaa huonommalle tasolle.
Suurena huolena barometrista ilmeni poliisin resurssit sekä palvelujen saatavuus ja poliisin näkyvyys. Haastatelluista suurin osa katsoi, että poliisi kykenee kantamaan vastuun joko kokonaan tai pääosin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta. Noin 15 prosenttia taas ajatteli, että poliisi kykenee kantamaan vastuun yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta vain melko pieneltä osin tai ei juuri lainkaan. Kahtiajakautuneisiin vastauksiin liittyy tutkimuksen mukaan poliisin palvelujen epätasainen jakautuminen ruuhka- ja harvaanasuttujen alueiden välillä. Kuitenkaan rikollisuutta omassa lähiympäristössään ei koettu vakavana. Noin 79 prosenttia vastaajista arvioi, että rikollisuustilanne ei ole kovin vakava tai ei juuri lainkaan vakava heidän lähiympäristössään.
Poliisibarometri on tutkinut kansalaisten arvioita poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta jo yli 20 vuotta. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein. Viimeisen kahden vuoden aikana suomalaisten huoli eri rikosilmiöistä ei ole muuttunut. Kansalaisia eniten huolettavia rikoksia ovat rattijuoppous, huumeiden käyttö ja myynti, pahoinpitelyt, ampuma-aseella tehdyt rikokset ja seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta sekä viharikokset. 80 prosenttia vastaajista ilmoitti rattijuoppouden huolestuttavan heitä erittäin tai melko paljon. 53 prosenttia vastaajista kertoi terrorismin huolestuttavan erittäin tai melko paljon.
