Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 151 700 hakijaa, joista opiskelupaikan sai noin 52 500 eli 35 prosenttia. Ammattikorkeakouluun pääsi 29 600 ja yliopistoon 22 900 hakijaa.
Kuluvan vuoden alusta siirryttiin korkeakouluihin hakemisessa kahteen erilliseen yhteishakuun. Molempien yhteishakujen kautta korkeakouluihin pyrki yhteensä 167 000 hakijaa, joista hyväksyttiin 57 500.
Ensimmäisessä yhteishaussa haettavina olivat korkeakoulujen syksyllä alkavat vieraskieliset koulutukset sekä Taideyliopiston koulutukset. Haku oli tammikuussa ja sen tulokset julkaistiin kesäkuun alussa.
Kevään toisessa yhteishaussa haettiin korkeakoulujen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.
Todistusvalintaa painotettiin
Keväällä tuli voimaan uudistus, jossa todistusvalinnasta tuli pääväylä korkeakouluun. Uudistus koskee toisen asteen tutkinnon suorittaneille tarjolla olevia koulutuksia, joihin kevään toisessa yhteishaussa haki 136 500 hakijaa. Heistä opiskelijaksi hyväksyttiin 45 300.
Hyväksytyistä 50 prosenttia sai opiskelupaikan todistuksen ja 40 prosenttia valintakokeen perusteella. Loput paikat täytettiin muilla valintatavoilla, esimerkiksi avoimen korkeakoulun opintojen perusteella.
Ammattikorkeakouluihin hyväksytyistä todistuksella valittiin 48 prosenttia ja valintakokeella 45 prosenttia. Yliopistoihin päässeistä valittiin todistuksella 54 prosenttia ja valintakokeella 35 prosenttia.
Lisäksi opiskelupaikan saaneista 14 prosenttia eli 7150 hakijaa hyväksyttiin yliopistojen maisterikoulutuksiin tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Hakijoita näihin koulutuksiin oli 19 000.
Hyväksyttyjen määrää nostaa se, että korkeakoulut saivat kevään toiseen yhteishakuun yli 4200 ylimääräistä aloituspaikkaa.
Valintaperusteita jouduttiin muuttamaan koronapandemian vuoksi hakuajan päättymisen jälkeen. Joissakin hakukohteissa kasvatettiin todistuksen perusteella valittavien osuutta. Lisäksi lähes kaikista valintakokeista tuli kaksivaiheisia eli kokeen ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat kutsuttiin valintakokeen toiseen vaiheeseen.
Valintojen toteuttamisessa sattui tänä keväänä virheitä, jotka korjattiin pääsääntöisesti ottamalla korkeakouluun ylimääräisiä opiskelijoita. Näin opiskelupaikan saaneiden määrä oli joitakin kymmeniä.
Suurin osa opiskelupaikan saaneista ensikertalaisia
Noin 65 prosenttia korkeakoulujen aloituspaikoista oli tämän kevään toisessa yhteishaussa varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaisten osuus hakijoista oli nyt 76 ja hyväksytyistä 80 prosenttia.
Ammattikorkeakouluihin hyväksytyistä 82 prosenttia oli ensikertalaisia ja yliopistoon hyväksytyistä 78 prosenttia. Suurimmat ensikertalaisten osuudet olivat ammattikorkeakouluissa palvelualoilla ja yliopistoissa tekniikan aloilla.
Tämän kevään ylioppilaista haki ja myös pääsi opiskelemaan suurempi osuus kuin vuosi sitten.
Vaikeinta oli päästä opiskelemaan lääketieteitä
Nyt opiskelupaikan saaneista 57 prosenttia pääsi ensimmäisenä hakutoiveenaan olevaan koulutukseen. Ammattikorkeakouluihin hakeneista hyväksyttiin 32 prosenttia ja yliopistoihin hakeneista 28 prosenttia.
Vaikeinta oli päästä opiskelemaan lääketieteiden alalle, jolle hyväksyttiin 10 prosenttia hakeneista, sekä yhteiskunnallisille aloille, joille hyväksyttiin 13 prosenttia hakeneista. Helpoiten opiskelupaikan sai tekniikan aloilta, jonne hyväksyttiin 41 prosenttia hakijoista.
Tulokset tällä viikolla – vapaita paikkoja voi hakea lisähaussa
Hakijat saavat tällä viikolla tiedon kevään toisen yhteishaun tuloksista. Opiskelupaikka tulee vastaanottaa viimeistään keskiviikkona 22.7. klo 15. Varasijalta voi vielä tulla hyväksytyksi 3.8. saakka.
Korkeakoulut voivat järjestää lisähakuja yhteishaussa vapaiksi jääneille opiskelupaikoille heinä-elokuussa. Tarjolla olevat koulutukset ovat nähtävissä Opintopolussa ja korkeakoulujen omilla nettisivuilla sitä mukaa, kun korkeakoulut päättävät lisähaun järjestämisestä. Koulutuksiin haetaan Opintopolun kautta.
