Huijausviestin anatomia – tietojenkalastelua suomalaisen pankkityöntekijän nimellä ”Olen tietoinen näistä huijauksista”
Suomalaisilta ovat huijarit yrittäneet onkia verkkopankkitunnuksia erilaisin kalasteluyrityksin jo pidemmän aikaa. Keinot vain kehittyvät, kuten myös yhä uskottavampi kielenkäyttö. Vuoden 2019 loppupuolelta asti on satunnaisiin sähköposteihin kilahdellut huijausviestiä, joissa ongitaan verkkopankkitunnuksia uuteen pankkidirektiiviin ja tunnuslukulistojen poistumiseen liittyen. Myös Turun Sanomat sai sähköpostihuijauksen, jossa pyydettiin vahvistamaan tunnuslukulaitteiden tilaus klikkaamalla postin mukana tullutta linkkiä. Kyseessä on selvä huijaus ja tietojenkalasteluyritys ja viesti kuuluu sähköpostin roskakoriin.
Huijausviestin suomen kieli on verrattain hyvää, mutta ei suinkaan virheetöntä. Nopealla lukaisulla se voi kuitenkin mennä täydestä. Sähköpostin allekirjoittajaksi on merkitty Suomen keskuspankin digitaalisten palveluiden, markkinoinnin ja viestinnän Erkka Viljakainen. Kuitenkin huijausviestin lähettäjä näyttäisi olevan Handelsbanken. Tiedot eivät siis mene mitenkään yksiin. Suomen Pankki on kertonut verkkosivullaan, että sen nimissä levitetään huijaus- ja kalasteluviestejä. Ne voivat saapua myös pankin henkilökunnan nimissä. Hommassa on kuitenkin yksi ongelma: Suomen Pankki on Suomen keskuspankki eikä se välitä yksityishenkilöiden rahaliikennettä. Myöskään Erkka Viljakainen ei työskentele Suomen Pankissa, vaan S-Pankissa. Mutta mitä mieltä oikea, pankkimaailmassa työskentelevä, Erkka Viljakainen onkaan näistä nimissään lähetettävistä huijausviesteistä?
– Tietoinen olen näistä viesteistä. Aiemminkin on otettu yhteyttä. Erityisesti asiakkaat soittavat suoraan ja haluavat tietää olenko lähettänyt jotain. Näitä tulee silloin tällöin, välillä on pienempää taukoa. Nyt on ilmeisesti taas huijauskausi päällä, kertoo S-Pankin digitaalisten palveluiden, markkinoinnin ja viestinnän johtaja Erkka Viljakainen.
Jälleen on syytä muistuttaa, että pankit eivät koskaan kysy pankkitunnuksia, luottokorttitietoja tai muita arkaluonteisia tietoja sähköpostiviestillä tai puhelimitse. Jos olet saanut huijausviestin, yksinkertaisesti poista se. Edes uteliaisuuttaan ei kannata klikata linkkiä. Verkkosivu saattaa avautuessaan asentaa tietokoneelle haittaohjelman.
– Näille viesteille on hankala tehdä mitään. Niitä palvelimia mistä näitä lähetellään ilmoitetaan tietyille tahoille ja niitä ajetaan alas. Mutta se on tällaista perässä juoksemista. Sitä ei pysty lopettamaan millään, sanoo Viljakainen.
Jos on erehtynyt antamaan huijareille tietojaan, täytyy siitä ilmoittaa viipymättä pankkitunnusten osalta pankkitunnusten sulkupalveluun ja korttien osalta korttien sulkupalveluun. Huijaukseen langetessaan kannattaa ottaa välittömästi yhteyttä myös poliisiin.
– En tiedä miksi minut ja nimeni on näihin huijausviesteihin valikoitu. Varmasti löytyy monia samanlaisia titteleitä ja muitakin pankkimaailmassa työskenteleviä joiden nimiä käytetään tähän tarkoitukseen, Viljakainen pohtii.
Nopealla etsinnällä löytää edellisiä huijausviestejä, joista voi huomata, että Erkka Viljakainen on ahkera mies. Huijausviestien mukaan hän on ehtinyt puolen vuoden sisään työskentelemään S-Pankin lisäksi myös Säästöpankissa, Handelsbankenissa, POP-pankissa ja nyt viimeisimpänä Suomen Pankissa.
– Kuvaa hyvin huijareiden mielenmaisemaa. Ehkä jotkut voivat huijaukseen kapsahtaa, jos Suomen keskuspankki ottaa yhteyttä. Kaikki mahdollinen täytyy käyttää. Jos joku haluaa antaa rahansa, niin ei se näitä rikollisia haittaa ollenkaan.
Mitään suurta ja laajempaa huijauskampanjaa tuskin on tällä hetkellä käynnissä. Varuillaan saa kuitenkin olla koko ajan.
– Vaikeaa verrata aikaisempiin. Viime vuoden loppupuolella huijauksia tuli paljon. Huijaussähköpostien lähettäminenhän on suhteellisen halpaa ja yksinkertaista. Se on kuitenkin massalaji. Mitä enemmän lähetät, sitä paremmin onnistut, Viljakainen kertoo.
