Oikeusasiamies alkaa tutkia Black Lives Matter -mielenosoituksista tulleita kanteluja – Kanteluissa kaksi pääasiallista aihetta
Eduskunnan oikeusasiamies alkaa tutkia 16 kantelua Helsingin poliisin toiminnasta Black Lives Matter -mielenosoituksessa (BLM).
Lisäksi oikeusasiamies Petri Jääskeläinen ryhtyy tutkimaan kolmea mielenosoituksesta jätettyä nimetöntä ilmoitusta, jotka ovat tulleet poliisin sisäisestä eettisestä kanavasta.
Poliisi on siirtänyt ilmoitukset oikeusasiamiehen selvitettäväksi, koska kyse on samoista tapahtumista, mistä on kanneltu oikeusasiamiehelle.
Tummaihoisiin kohdistuvan väkivallan ja poliisiväkivallan vastainen BLM-mielenosoitus järjestettiin Helsingin Senaatintorilla 3. kesäkuuta. Vastaavat mielenosoitukset levisivät Yhdysvalloista maailmalle sen jälkeen, kun tummaihoinen George Floyd kuoli poliisin tappamana toukokuun lopussa.
Kesäkuun alussa voimassa olleiden kokoontumisrajoitusten mukaan 500 henkilöä oli suurin määrä, joka sai kokoontua kerrallaan.
Oikeusasiamiehen saamissa kanteluissa on arvosteltu sitä, että poliisi salli yli 3 000 ihmisen kokoontumisen rajoitusten vastaisesti.
Arvion 3 000 osallistujasta esitti mielenosoituspäivänä poliisi. Poliisi keskeytti mielenosoituksen liian suuren osallistujamäärän vuoksi noin tunti sen alkamisen jälkeen.
Esittelijäneuvos Juha Haapamäki oikeusasiamiehen kansliasta kertoo, että osassa kanteluista on verrattu poliisin puuttumista esimerkiksi toukokuun alkupuolella eduskuntatalon edessä järjestettyyn mielenosoitukseen, jonka poliisi keskeytti.
– Kantelussa kysyttiin, että puuttuuko poliisi samalla kynnyksellä eri mielenosoituksiin, Haapamäki sanoo.
Poliisin puolueettomuus kyseenalaistettu
Eniten kanteluissa on kyseenalaistettu poliisin puolueettomuutta, Haapamäki kertoo.
Poliisit, jotka ovat olleet virkatehtävissä valvomassa BLM-mielenosoitusta, ovat esimerkiksi kannatelleet mielenosoittajien kylttejä ja ilmaisseet tukensa mielenosoitukselle paikan päällä antamissaan haastatteluissa.
– Kanteluissa on sanottu esimeriksi, että ei voi olla niin, että otetaan kantaa siihen, onko mielenosoitus poliisin mukaan hyvällä vai huonolla asialla.
Eduskunnan oikeusasiamies on pyytänyt asiasta selvityksen ja lausunnon sisäministeriöltä.
Haapamäki sanoo, että selvitykseen tulee vastaus niiltä poliiseilta, jotka ovat valvoneet mielenosoitusta Senaatintorilla sekä lausunto Helsingin poliisilta, poliisihallitukselta ja sisäministeriöltä.
Vastausaikaa selvitykseen on annettu lokakuun loppuun asti. Haapamäki sanoo, että oikeusasiamiehen käsittelyaika riippuu täysin siitä, mitä ministeriön selvityksestä käy ilmi.
– Voi hyvin olla, että ratkaisussa menee ensi vuoden puolellekin.
Oikeusasiamies voi antaa huomautuksen
Oikeusasiamies on Suomen ylin laillisuusvalvoja oikeuskanslerin ohella.
Selvityksen jälkeen oikeusasiamies voi antaa poliisille huomautuksen, jos selvityksessä havaitaan lainvastaista toimintaa.
Jos lakia ei ole rikottu, mutta tapauksessa ilmenee virheellistä menettelyä, oikeusasia saattaa käsityksensä poliisin tietoon. Sillä ei olisi käytännöllistä merkitystä kesäkuisen mielenosoituksen tai sitä valvoneiden poliisien kannalta, vaan kyse olisi eräänlaisesta toimintaohjeesta poliisin tulevaan toimintaan.
Ääripäässä oikeusasiamies voi käynnistää kanteluiden pohjalta virkasyytemenettelyn.
