Uutiset

"Kuin 20-metrinen golfpallo" – Suomen suurin tähtitieteellinen radioteleskooppi sai uuden suojakuvun

Aalto-yliopisto / Kalle Kataila
Metsähovin radioteleskoopin kuvun vaihto aloitettiin neljältä yöllä, jolloin on vähiten tuulta.
Metsähovin radioteleskoopin kuvun vaihto aloitettiin neljältä yöllä, jolloin on vähiten tuulta.

Suomen suurin tähtitieteellinen mittalaite, Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusaseman 14-metrinen radioteleskooppi, sai keskiviikon vastaisena yönä uuden suojakuvun.

Vaativa vaihto-operaatio Kirkkonummella tehtiin aamuyöllä, jotta tuuli ei päässyt haittamaan 20-metristen kupolien siirtelyä. Edellinen kupu palveli lähes 30 vuotta.

Kupu on paikan maamerkki ja osa sen päätutkimusinstrumenttia. Kupu suojaa herkkää mittalaitetta lumelta, tuulelta, sateelta ja Auringon suoralta lämpösäteilyltä mutta päästää radioaallot lähes häiriöttä lävitseen, joten radioteleskooppi pystyy tekemään havaintoja kuvun sisällä. Tämä ansiosta teleskooppi voidaan kääntää kohti Aurinkoa, jonka toimintaa seurataan Metsähovissa päivittäin ympäri vuoden.

Maailmasta löytyy vain pari yritystä, jotka pystyvät valmistamaan Metsähovin käyttämille korkeille radiotaajuuksille sopivan kuvun. Tämän valmisti puolalainen Polish Radome Services -yritys, ja sen on suunnitellut yhdysvaltalainen ESSCO-yritys.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Aalto-yliopisto / Annamari Tolonen
Kupu on noin 20 metriä halkaisijaltaan ja painaa noin kahdeksan tonnia.
Kupu on noin 20 metriä halkaisijaltaan ja painaa noin kahdeksan tonnia.

Rakennelma koostuu 340 alumiinisesta kolmiokehikosta, joiden väliin on pingotettu suojamateriaalilla päällystetty lasikuitukangas. Kolmiot eivät ole identtisiä, vaan niiden muodostama rakenne on epäsäännöllinen, jotta kupu aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä radiosignaalien havaitsemiseen. Rakennelma painaa noin kahdeksan tonnia.

Kuvun vaihto-operaatiota valmisteltiin kuukausia, ja sen rakentamisen ja vaihdon parissa työskenteli kymmenkunta henkeä parin viikon ajan. Työtä varten Metsähoviin täytyi rakentaa oma asennuskenttä. Suojakuvun uusiminen sai Aalto-yliopistolta lähes miljoonan euron rahoituksen.

Aalto-yliopisto / Annamari Tolonen
Hetki ennen uutta. Vanhan kuvun poistamisen jälkeen teleskoopilla päästiin tekemään harvinaisia kalibrointimittauksia ilman kupua.
Hetki ennen uutta. Vanhan kuvun poistamisen jälkeen teleskoopilla päästiin tekemään harvinaisia kalibrointimittauksia ilman kupua.

Metsähovi on Suomen ainoa radioastronominen observatorio ja jatkuvassa käytössä oleva tähtitieteellinen havaintoasema. Sen keskeisiä tutkimusalueita ovat Auringon toiminta, supermassiiviset mustat aukot sekä pitkäkantainterferometriaksi (VLBI) kutsuttu menetelmä, jonka avulla Metsähovi oli osana kansainvälistä yhteistyöhanketta muodostamassa ensimmäistä kuvaa mustasta aukosta.

Kansainvälisesti Metsähovi tunnetaan ainutlaatuisesta, yli 40 vuoden yhtäjaksoisesta Auringon ja kaukaisten mustien aukkojen havaintodatasta. Pohjoisen sijaintinsa ja pitkien kesäpäivien ansiosta Metsähovissa voidaan havainnoida Aurinkoa jopa 14 tunnin jaksoissa.

– Auringon tutkimus on tärkeää esimerkiksi sähköverkkojen ja satelliittien toimintaan vaikuttavia auringonpurkauksien ennustamiseksi, ja se auttaa ymmärtämään myös muiden tähtien toimintaa, sanoo Metsähovin johtaja Joni Tammi.

Uusi kupu mahdollistaa havaintojen tekemisen vuosikymmeniksi. Metsähovissa tehdään parhaillaan mittavaa peruskorjausta, ja Aalto-yliopistolla on myös meneillään varainhankinta uusinta teknologiaa edustavan radiovastaanottimen hankkimiseksi. Sen avulla havaintoja voitaisiin tehdä samanaikaisesti kolmella eri taajuudella.

– Maailmalla monia kansallisia radio-observatorioita on lakkautettu, kun rahoitusta keskitetään kansainvälisiin suurhankkeisiin. On hienoa, että Suomessa halutaan panostaa tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen, sillä sen ansiosta voimme tehdä pitkäjänteistä ja nopeaa reagointia vaativaa tutkimusta, Tammi sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lue tästä 21.12.2019 ilmestynyt Turun Sanomien tiedejuttu, jossa Turun yliopiston tutkija, dosentti Talvikki Hovatta kertoo tutkimustyöstään Metsähovissa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.