Historia

Turun Koroistenniemelle muurattiin Suomen vanhimmat tiilirakenteet 1200-luvulla

Jori Liimatainen
Tanja Ratilainen kertoi vuonna 2017 Koroisten ristillä uusista tulkinnoista ja ajoituksista. Harva tietää, että ristin välittömässä läheisyydessä sijaitsee muun muassa kuiva vallihauta ja maavalli, jotka ovat edelleenkin hyvin havaittavissa.
Tanja Ratilainen kertoi vuonna 2017 Koroisten ristillä uusista tulkinnoista ja ajoituksista. Harva tietää, että ristin välittömässä läheisyydessä sijaitsee muun muassa kuiva vallihauta ja maavalli, jotka ovat edelleenkin hyvin havaittavissa.

Turun Koroistenniemi on paikka, jossa ensimmäisenä Manner-Suomessa käytettiin tiiltä rakennusaineena. Koroisten alueella on suuri varhaishistoriallinen merkitys, johon liittyvät myös kristillisen kulttuurin ja kirkollisen hallinnon vakiintuminen koko Suomessa. Turun yliopistossa väittelevä Tanja Ratilainen tutki väitöskirjassaan varhaista tiilen käyttöä keskiaikaisen Suomen alueella.

– Tiilirakentaminen käynnistyi melko vaatimattomasti keskiajan Suomessa, mutta se alkoi varhemmin ja oli monipuolisempaa ja runsaampaa kuin aiemmin on oletettu, Ratilainen kertoo.

Ajoitustulosten perusteella Koroistenniemellä käytettiin tiiltä 1200-luvun toisella puoliskolla. Katolisen piispan hallinnolliseen keskukseen rakennettiin hirsistä asuinrakennusta lämmittänyt varaava, tiilinen hypokausti-uuni ja puukirkkoon tehtiin tiilinen alttari.

– Ensimmäisenä rakennuttajana tiiltä käytti siis piispa, jonka tarkoituksena oli todennäköisesti korostaa Koroisten merkitystä ja mahtia alueella, Ratilainen selittää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lisäksi väitöstutkimuksen mukaan kirkkoon muurattiin tiilimuurihautoja, ja yhdessä vanhimmista hautauksista tiiltä käytettiin vainajan alustana.

– Tutkin lisensiaattityössäni aiemmin tarkemmin sen aikaista tiilenvalmistusprosessia, mutta se on ollut pitkälti käsinlyöntitekniikkaa. Rakennustekniikkaan tuli 1700-luvulla rana eli savimylly, puinen hevosilla vedettävä sekoitusväline. Aiemmin tiilien valmistus on muutoin pitkään ollut käsipeliä, Ratilainen toteaa.

Alkuaineanalyysien perusteella tiiliä myös tuotiin ulkomailta, vaikka aiemmin luultiin, että tiilentekotaito saapui Suomeen ulkomaalaisten muurarimestareiden ja tiilenlyöjien mukana. Koroistenniemellä tiiliä valmistettiin myös itse. Muualla Varsinais-Suomessa tiilen käyttö lisääntyi 1300-luvun lopulta lähtien.

– Olisi mielenkiintoista tutkia jatkossa tiilen kaupankäyntiä kirjallisten lähteiden ja historiankirjoituksen pohjalta, sanoo Ratilainen.

Varmaa tietoa ei ole siitä, mistä tiiliä Koroistenniemelle tuotiin. Kotimaista savea eivät kuitenkaan kaikki tiilet niemellä olleet.

– Mahdollinen ja lähin tiilen valmistuspaikka on ollut Tukholman saaristo, jossa tiedetään tiiliä valmistettaneen 1200-luvun puolivälistä lähtien. Toinen mahdollinen suunta on Tallinnan ulkopuolella ollut kaupungin tiiliuuni, jossa valmistusta on ollut 1300-luvun puolivälistä.

Väitöstutkimus kertoo, että kivikirkon rakentaminen käynnistyi niemellä viimeistään 1400-luvun alkuun mennessä, mutta rakennustyöt jäivät kesken.

– Koroistenniemen maasto on haasteellinen rakentamiselle. Todennäköisesti paikka hylättiin juuri sen takia, että rantapenkat olivat herkkiä sortumaan. Ja ne sortuivatkin. Alue katsottiin epävakaaksi paikaksi rakentaa. Aiemmin ajateltiin, että rakentaminen keskeytettiin, koska laivat eivät pystyneet seilaamaan sinne asti, Ratilainen kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ristin ympärillä olevat suuret kivet ovat kivikirkon perustuskiviä, vaikka seiniä ei paikalle koskaan noussutkaan. Aiemmin kiviä luultiin massiivisen kuoritornin tai piispojen muistorakennuksen jäännöksiksi.

– Turun kaupungin perustamisen jälkeen, 1300-luvun alussa, tiiltä käytettiin kaupungin puurakennusten lattioissa ja tulisijoissa, mikä viittaa siihen, että rakennusmateriaali oli myös muiden kuin kirkon saatavilla. Tiiliä tuskin hankittiin näitä vaatimattomia rakenteita varten, vaan kaupungissa oli käynnistetty suuri tiilirakennushanke, Turun tuomiokirkon rakentaminen, josta riitti tiiliä muihinkin hankkeisiin, Ratilainen sanoo.

Aiempi tutkimus on sijoittanut tiilisen katedraalin rakentamisen vasta 1300-luvun lopulle tai viimeistään 1420-luvulle.

Varhaista tiilirakentamista on tutkittu myös muualla Suomessa. Porvoon, Raaseporin ja Kokemäen alueilla tiilen käyttö alkoi 1300-luvun lopulla. Ahvenanmaalle tiili saapui viimeistään 1300-luvun alussa. Viipurin kaupungissa tiilen käyttö näyttää puolestaan alkaneen vasta 1400-luvulla, vaikka linnan rakentamisessa tiiltä käytettiin jo 1300-luvulta lähtien.

Väitöstutkimuksen aineiston muodostivat Turun Koroistenniemen yli 100 vuotta sitten kaivettu tiiliaineisto, 2000-luvun puolivälissä tuomiokirkon ympärille sijoittuneen Varhainen Turku -kaivaushankkeen yhteydessä taltioitu tiili- ja kattotiiliaineisto sekä ainoa kokonaan tiilestä muurattu keskiaikainen seurakuntakirkko Hattulan Pyhän Ristin kirkko Hämeessä.

Lue myös:Koroisten historia kirjaksi turkulaistutkijoiden yhteistyöllä – viisivuotinen uurastus tuo uusia näkemyksiä Turun syntyvaiheisiin

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.