Uutiset

Ukrainalainen poliitikko uskoo sotilaalliseen yhteistyöhön: "Venäjä ei lähde Itä-Ukrainasta ennen kuin valtatasapaino alueella muuttuu"

Oksana Syroyid (vas.) on ensimmäinen nainen, joka on toiminut Ukrainan parlamentin varapuhemiehenä (2014–2019).
Oksana Syroyid (vas.) on ensimmäinen nainen, joka on toiminut Ukrainan parlamentin varapuhemiehenä (2014–2019).

Itä-Ukrainan sodassa kuolee ja haavoittuu ihmisiä edelleen aseleposopimuksesta huolimatta.

Ukrainalaisen Oma Apu -puolueen puheenjohtaja Oksana Syroyid haluaa löytää ratkaisun sotaan. Syroyid on yksi avainhenkilöistä monikulttuurisessa projektissa, joka tähtää tuoreisiin ratkaisuehdotuksiiin.

Lvivin turvallisuusfoorumin alaisen projektin ratkaisuehdotuksia Syroyid ei vielä paljasta, sillä keskustelut jatkuvat ensi viikolla. Hän kuitenkin vihjaa, että Venäjän pitämiseksi ruodussa tarvitaan sotilaallista yhteistyötä.

– Venäjä ei lähde Itä-Ukrainasta, ennen kuin valtatasapaino alueella muuttuu. Pitäisi tehdä esimerkiksi kahden- tai useamman osapuolen välisiä sopimuksia sotilaallisesta yhteistyöstä. Se voi muuttaa valtatasapainoa ja meillä olisi erilainen neuvotteluasema, Syroyid kertoo Lännen Medialle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Syroyidin edustama Oma Apu on kristillisdemokraattinen ja EU-mielinen puolue, joka ajaa muun muassa vahvempaa sotilaallista puolustusta.

Tehoton Minskin sopimus

Itä-Ukrainan sota alkoi vuonna 2014, kun Ukrainan tukemat kapinalliset ja Venäjän tukemat separatistien joukot ryhtyivät aseelliseen taisteluun Itä-Ukrainassa.

Aseelliset yhteenotot alkoivat protesteilla Ukrainan valtionjohtoa vastaan ja äityivät verisiksi taisteluiksi, kun Venäjä valloitti Krimin. Sodan seurauksena separatistien valtaama Luhanskin alue ja osa Donetskin alueesta julistautuivat kansantasavalloiksi.

Rauhasta sovittiin useampaan otteeseen Minskissä Valkovenäjällä. Minskin sopimus ei kuitenkaan lopettanut taisteluita.

Syroyid kertoo, että yksi syy projektille onkin tyytymättömyys Minskin sopimukseen ja sen ympärillä käytäviin neuvotteluihin.

– Ukrainan hallitus, Venäjä ja suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä ovat väitelleet kuusi vuotta Minskin sopimuksesta ja sen toimivuudesta, mutta kukaan ei uskalla sanoa mitään uutta. Siksi me emme aloita Minskin sopimuksesta, vaan tyhjältä paperilta, Syroiyd sanoo.

Sota on osa suurempaa kokonaisuutta

Ukrainan äänen esiin tuova projekti on tähän mennessä keskittynyt osapuolten profiloimiseen. Ukrainan puolelta Syroyid ja työryhmä ovat tunnistaneet kolme osapuolta, joilla kaikilla on omat motiivinsa.

– Ukrainan puolella tekijöitä ovat valtio, kansalaisyhteiskunta ja ihmiset sekä oligarkit. Vaikka valtio ja ihmiset olisivat samaa mieltä, oligarkeilla on aina omat intressinsä.

Syroyid tunnistaa Venäjän itsessään toimijaksi ja kaikki sen alla toimivat instrumenteiksi. Separatisteista hän ei puhu, sillä ei usko heillä olevan omaa agendaa, vaan toimivan Venäjän intressien mukaisesti.

Ukrainan puolella on hänen mukaansa taistellut monenlaisia ihmisiä.

– Eräs kollegani, joka on kotoisin Itä-Ukrainasta, taisteli perheensä puolesta. Hän on hyvin koulutettu ja bisnesalalla. Sodan alkamisen jälkeen hän osti itselleen aseen ja oli armeijassa kolme vuotta, Syroyid kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Itä-Ukrainan sota on Syroyidin mukaan osa suurempaa kuvaa. Hän ei näe pääongelmana Itä-Ukrainan sotaa, vaan Venäjän uhan Itämeren ja Mustanmeren alueella.


Fakta

Itä-Ukrainan sota

Itä-Ukrainan sotaa edelsivät protestit valtionjohtoa vastaan. Kansa suuttui, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš vetäytyi yhdentymissopimuksesta EU:n kanssa.

Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluneen Krimiin niemimaan helmi-maaliskuussa 2014. Venäjä järjesti laittomat vaalit, ja Krim liitettiin osaksi Venäjää.

Huhtikuussa 2014 Ukrainan tukemat kapinalliset ja Venäjän tukemat separatistit taistelivat Itä-Ukrainassa.

Separatistien valtaamat konfliktialueet Luhansk ja osa Donetskista julistautuivat kansantasavalloiksi.

Syyskuussa 2014 solmittiin Minskin sopimus. Minskin sopimuksen tarkoituksena oli lopettaa Itä-Ukrainan taistelut. Sopimus ei kuitenkaan onnistunut siinä, ja helmikuussa 2015 sitä seurasi uusi yritys Minsk II. Sekään ei lopettanut taisteluita.

Konfliktissa on kuollut arviolta 13 000 ihmistä. Kotinsa on joutunut jättämään noin 1,5 miljoonaa ihmistä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.