Uutiset

Afrosuomalaisten syrjintätutkimus joutui häirintä- ja sabotointiyrityksen kohteeksi

Selvityksen mukaan syrjintä vaikuttaa afrikkalaistaustaisten elämään Suomessa kaikilla yhteiskunnan alueilla. Kuva Black Lives Matter -mielenosoituksesta Senaatintorilla Helsingissä. Kuvituskuva.
Selvityksen mukaan syrjintä vaikuttaa afrikkalaistaustaisten elämään Suomessa kaikilla yhteiskunnan alueilla. Kuva Black Lives Matter -mielenosoituksesta Senaatintorilla Helsingissä. Kuvituskuva.

Tiistaina julkistettu afrikkalaistaustaisten henkilöiden syrjintäselvitys joutui tekovaiheessaan ohjeistetun, joukkoistetun häirinnän ja sabotoinnin kohteeksi.

Näin paljastaa vs. yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen blogissaan.

Selvitys toteutettiin verkkokyselynä, johon tuli yhteensä 679 vastausta. Heti kyselylinkin auettua alkoi Hiltusen mukaan systemaattinen linkin levittämiskampanja, johon oli liitettynä ohjeet siitä, miten kyselyyn kannattaa vastata.

Verkkokysely nostettiin esiin erityisesti Ylilauta.org -verkkoalustalla. Keskustelussa ohjeistettiin tekemään valevastauksia kyselyyn, jotta selvityksen luotettavuus voitaisiin jälkikäteen kyseenalaistaa.

Verkkokyselyyn tuli runsaasti vastauksia, joissa käytettiin rasistista kieltä, äärioikeiston käyttämiä koodeja tai vastaus rakennettiin rasistiseksi stereotypiaksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yksittäinen työntekijä joutui joukkoistetun rasistisen häirinnän, kuten vihapostin kohteeksi.

Verkkokyselyyn tulleet vastaukset seulottiin kaksivaiheisesti, jotta sabotointimielessä tehdyt vastaukset saatiin poimittua aineistosta mahdollisimman luotettavasti pois. Analysoitavan aineiston lopulliseksi kooksi tuli kaksivaiheisen seulonnan jälkeen 286 vastausta.

Syrjintää jo varhaiskasvatuksessa

Selvityksen mukaan syrjintä vaikuttaa afrikkalaistaustaisten elämään kaikilla yhteiskunnan alueilla.

Valtaosa vastaajista kertoi joutuvansa kohtaamaan syrjintää kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Lähes viidesosa vastaajista oli kokenut syrjintää jo ennen kouluikää varhaiskasvatuksessa.

Selvitys vahvisti, että rasismi on koulumaailmassa vahvasti läsnä: vastaajien mukaan syrjintää esiintyy kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja korkeakouluun asti.

Rasistista syrjintää ja häirintää ilmenee erityisesti julkisissa kaupunkitiloissa, työelämässä tai sinne hakeutuessa ja koulutuksessa. Sitä tulee ilmi julkisissa palveluissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa. Viidesosa vastaajista kertoi kokeneensa poliisin, vartijoiden tai muun turvallisuudesta vastaavan tekemää etnistä profilointia.

Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoi, ettei ilmoita kokemastaan syrjinnästä millekään viralliselle taholle. Yleisin syy tähän on, ettei ilmoittamisen luoteta johtavan mihinkään.

Selvityksen tarkoituksena oli tehdä näkyväksi afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemaa rasismia ilmiönä ja tuottaa tietoa afrikkalaistaustaiseksi identifioituvien henkilöiden kokeman syrjinnän aliraportoinnista sekä sen taustalla olevista syistä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittaa selvityksen perusteella muun muassa, että syrjintää valvovien viranomaisten, kuten aluehallintovirastojen ja myös yhdenvertaisuusvaltuutetun on eri toimenpitein pyrittävä vähentämään syrjinnän aliraportointia. Esimerkiksi tiedotusta eri syrjintää valvovien elinten toiminnasta ja valtuuksista on tarvetta tehostaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Rasismiin ja syrjintään on kouluissa puututtava vahvasti. Lasten yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoite tulisi suosituksen mukaan ulottaa koko koulutusjärjestelmään, eli myös varhaiskasvatuksen järjestäjille. Tämä tarkoittaisi sitä, että myös heille säädettäisiin oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien tapaan erillisvelvoite edistää yhdenvertaisuutta ja laatia yhdenvertaisuussuunnitelma.

Joukkoistettua häirintää ei ole kriminalisoitu

Rainer Hiltunen toivoo, että selvityksen tulokset synnyttävät laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja että selvitykseen kohdistunut sabotointiyritys ei hiljennä keskustelua rasismista ja afrosuomalaisiin kohdistuvasta syrjinnästä Suomessa.

– Häirintä ja maalittaminen linkittyy usein perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä käsitteleviin teemoihin, kuten rasismiin tai seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Yhteiskunnallisella tasolla joukkoistetulla häirinnällä ja systemaattisella syrjintätiedon keruun häirinnällä pyritään heikentämään haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ihmisoikeuksien edistämistä, Hiltunen kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että nykyisellä lainsäädännöllä ei pystytä tehokkaasti puuttumaan joukkoistettuun häirintään.

Joukkoistettu häirintä ei ole rikosoikeudellinen termi, eikä sitä ole sellaisenaan erikseen kriminalisoitu.

Oikeusministeriössä on juuri valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi. Laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.

– Tämän lakiehdotus on hyvä kehitysaskel, Hiltunen katsoo.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Kommentattori
Muutto Afrikkaan, kokeilkaa.
Sattumoisin 'kaksivaiheisen seulonnan' menetelmiä ei kerrottu, ehkä eivät kestäisi päivänvaloa.

Jos minä muuttaisin Afrikkaan, pitäisin itsestään selvyytenä että kun näytän erilaiselta kuin muut, tulen kohtaamaan ennakkoluuloja. Ihmisiä ne sielläkin ovat, ja ennakkoluulo erilaisuutta kohtaan on inhimillistä sekä ymmärrettävää. Tästä aiheutuu myös syrjintää. Tulijalta vaaditaan sitkeyttä että pärjää, mutta kovalla työllä varmasti voi lunastaa enemmistön puolelleen. En syytä yhteiskuntaa jollen pärjää.

Yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia kuitenkin siitä, että taustansa takia ei joudu väkivallan tai kidutuksen uhriksi. Nimittelyä ja kiusaamista joutuu moni ihminen kestämään ja jos kiusaamisen kohde sattuu olemaan eri värinen, ei kyse ole aina rasismista. Alkaa koko sana jo ärsyttää kun sitä toistellaan jatkuvasti.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit