Insinööri- ja Tradenomiliitto: Koulutuspaikkamäärien nostaminen ei ole vastaus nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn – voi johtaa kasvavampaan työttömyyteen

Insinööriliitto ja Tradenomit kyseenalaistavat suunnitelmat korkeakoulujen aloituspaikkamäärien nopean nostamisen koronaviruspandemian vuoksi. Liittojen mielestä se vain johtaa alojen työttömyyden kasvuun tulevaisuudessa.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut voisivat ottaa jo syksyksi noin 2000 opiskelijaa suunniteltua enemmän aloittamaan opinnot, jos opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää perusrahoitusta kasvatetaan. Kevään yhteishaussa on auki 20 666 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluissa, joten kyseinen opiskelupaikkojen kasvatus tarkoittaisi kymmenen prosentin lisäystä.

Koulutuspaikkojen lisäyksellä halutaan estää nuorisotyöttömyyttä.

Insinöörejä valmistuu vuosittain noin 5 000, kun heitä eläköityy ja poistuu työmarkkinoilta noin 2 000, liitot kertovat. Silti korkeakoulujen ja ministeriön välisissä sopimusneuvotteluissa on valmisteltu tutkintomäärien merkittävää kasvua näillä aloilla.

– Epidemian aiheuttamaa työttömyyttä on toki torjuttava. Hätiköity tutkintomäärien kasvattaminen ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu. Teemme nuorille tylyn tempun ottamalla heitä opiskelemaan aloille, joissa työllistyminen voi olla tulevaisuudessa hankalaa, Tradenomien puheenjohtaja Veli-Matti Peltola painottaa tiedotteessa.

Liitot kertovat, että koronakriisin myötä tradenomien ja insinöörien työmarkkinatilanne näyttää synkältä: molempia ammattikuntia oli huhtikuussa lomautettuna työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yli 4 000.

– Olemme korostaneet, että päätettäessä mahdollisista tutkintomäärien kasvusta tulee päätöksissä ottaa vahvasti huomioon alojen ja alueiden tulevaisuuden työllistymismahdollisuudet. Jos tämän päälle vielä hätiköiden otetaan opiskelijoita sisään niin sanotusti kriisiapuna, rakennamme tulevien vuosien työmarkkinoille aikamoista tukosta, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo tiedotteessa.

Insinööriliitto ehdottaa, että valtio voisi esimerkiksi tukea vailla korkea-asteen tutkintoa olevien avoimen väylän opintoja tai kasvattaa muuntokoulutusten ja maksuttomien lyhyiden opintokokonaisuuksien tarjontaa.

– Esimerkiksi työvoimapulasta kärsivä ICT-ala kaipaa 1–2 vuodessa koulutettavia koodareita, ei ainoastaan neljän vuoden tutkinnon tekeviä insinöörejä, Salo sanoo tiedotteessa.